Suurin
kotiteatterin tarjoama etu lienee mahdollisuus katsoa elokuvan parhaita teoksia, joita harvoin näkee pienen maan elokuvateattereissa.
Elokuvat pääsevät parhaiten oikeuksiinsa vain valkokankaalla, toki myös dokumentit, urheilu, sekä pelit ovat paljon näyttävämpiä suuressa koossa.
Parhaita harrastajan elokuvia teknisesti parhailla DVD- ja Blu-ray-levyillä on listattu
elokuvasivullamme.
Mahdollisimman suuri, mieluimmin seinänlevyinen! :) Elokuvat, varsinkin 2,35:1 CinemaScope-laajakangasformaatissa, pääsevät oikeuksiinsa vasta suurella valkokankaalla. Huoneen koon salliessa suosittelemme vähintään 3,5 m kuvanleveyttä, olemme asentaneet myös 5 m kuvia kotikäyttöön.
Monien vanhojen kotiteatterien kuva on turhan pieni, uusimmat
Full HD- ja
Ultra HD-projektorit mahdollistavat paljon aiempaa suuremman kuvan.
Riittävän suuren kuvakoon merkitystä ei voi liiaksi korostaa, kuvakoko on tärkeimpiä tekijöitä parasta elokuvien katselunautintoa tavoiteltaessa. Muista vierailla oikeassa, kaupallisessa elokuvateatterissa, joissa kuva on usein 10 - 20 metrin levyinen :)
"Ihanteellinen", paras katseluetäisyys elokuville on noin 3 x kuvan korkeus, kyseessä on luonnollisesti myös makuasia.
Esim. 5 m katselumatkalta noin 16:9 300 x 169 cm tai 2,35:1 397 x 169 cm on "paras" kuvakoko, tai 3 m matkalta 16:9 178 x 100 cm tai 2,35:1 235 x 100 cm.
3 m matkalta katsoen myös 16:9-kangas voisi siis olla esim. 235 cm levyinen, jotta laajakangaselokuvatkin olisivat näyttäviä.
Suosittelemme hieman suositusta suurempaa kuvaa, varsinkin suhteellisen pienessä huoneessa elokuviin saa näin lisää näyttävyyttä.
Lähin suositeltu katseluetäisyys on noin 1,5 x kuvan korkeus, esim. 16:9 300 x 169 cm tai 2,35:1 397 x 169 cm kuvalla noin 2,5 m.
Varsinkin DLP- eli mikropeiliprojektorien kuvaa voidaan suurentaa lähes rajoituksetta, kuvapisteiden välit ovat näissä hyvin pienet.
Uusien 4K / UHD-tarkkuuden projektorien kuvaa voidaan myös suurentaa vanhoja suosituksia enemmän.
Laajakangaselokuvia ajatellen seinän leveys kannattaakin usein hyödyntää kankaalle, ja sijoittaa kaiuttimet kankaan alle tai taakse.
Suunnittelemme teatteriisi sopivan kankaan veloituksetta, ystävällinen palvelu p. 02 538 7703, tai
info@cinematr.fi.
Käytettäessä korkeampaa kuin 16:9-valkokangasta 4:3-kuvasuhteen elokuvat voidaan projisoida laajakangaskuvia korkeammiksi.
Valkokankaan kuvasuhde voi olla myös muuttuva, esim. kahden valkokangaspinnan
Screen Line Wave Biformat.
Oikea kuvakoko on tietysti myös makuasia; pienessä huoneessa kannattaa usein käyttää suhteessa suurempaa kangasta kuin suuressa, elokuvateatterin tunnelman luomiseksi. Suurin katseluetäisyys pitkässä ja kapeassa tilassa lienee noin 6 x kuvan korkeus.
Valkokankaiden kuvasuhteista löytyy tietoa
valkokangassivulla, tuhansia valkokankaita, 100 kuvaa!Videoprojektorin valoteho kotiteatterissa ?
Valotehon tarve riippuu kuvakoon ohella myös hajavalon määrästä huoneessa, sekä
valkokankaan hyötykertoimesta.
Valoisassa Lifestyle-kotiteatterissa tarvitaan valovoimaisempi projektori kuin pimeässä, tummapintaisessa kotiteatterihuoneessa.
Videoprojektorin valoteho ilmoitetaan ANSI lumeneissa, josta kuvan kirkkaus on helposti laskettavissa, huomioiden kankaan hyötykertoimen.
Elokuvilla SMPTE kirkkaussuositus on digitaalisella projektorilla 14 lambertia neliöjalalle (151 La/m2), filmiprojektorilla 16 lambertia (172 La/m2), kuvan keskeltä mitaten. Suositellut minimi- ja maksimikirkkaudet ovat 10 - 20 lambertia neliöjalalle (108 - 215 La/m2).
Esimerkiksi 250 x 140 cm kuvan pinta-ala on 3,5 m2, ja esim. 1000 ANSI lumenin projektori tuottaa 1,0 hyötykertoimen kankaalla (1000 : 3,5) x 1,0 = 286 lambertia neliömetrille. 300 x 169 cm kankaalla sama projektori tuottaa (1000 : 5,07) x 1,0 = 197 La/m2.
Laskemme sopivan projektorin valotehon ja suunnittelemme teatterisi veloituksetta, ystävällinen palvelu p. 02 538 7703, tai
info@cinematr.fi.
Pimennetyssä teatterihuoneessa useimpien kotiteatteriprojektorien valoteho on hyvin riittävä, tai pienellä kuvalla pikemminkin liian korkea.
Liian suuri valoteho tekee kuvan mustista osista harmaita, joten valoteho kannattaa sovittaa todellisen tarpeen mukaan.
Videoprojektoreille ilmoitetut kirkkaudet ovat nimellisarvoja, parhaan kuvanlaadun antavat käyttötilat tuottavat yleensä nimellisarvoa pienemmän valotehon.
Lampun valoteho laskee myös ajan myötä, vaihtovalmiin lampun kirkkaus on usein noin 50 % alkuperäisestä.
Kotiteatterin valkokangas voi olla joko rullautuva
manuaali- tai
moottorivalkokangas, jotka saadaan pois näkyvistä käyttökertojen välillä, tai taulumainen, kiinteä
kehysvalkokangas.
Rullautuvan kankaan kotelo voi olla kaunis, varsinkin
Oray Square ja
Screen Line Wave moottorivalkokankaat ovat arkkitehtien suosiossa.
Moottorikangas voi olla myös
kattoon upotettava, tällöin kangaspinta laskeutuu siistin sapluunan läpi.
Moottorivalkokangasta käytetään yleensä joko seinäkytkimellä, kaukosäätimellä, tai automaattiohjaimella ("trigger"), joka laskee ja nostaa kankaan projektorin päälläolon mukaan.
12 V automaattiohjain tarvitsee projektorilta 12 V herätejännitelähdön, 230 V ohjain toimii kaikilla projektoreilla, tämän lähetinrasia sijoitetaan projektorin virtapistokkeen alle, jossa tämä tarkkailee projektorin ottamaa virtaa, ja ohjaa radioteitse kankaalla olevaa vastaanotinta.
Rullautuvan kankaan kotelo on kangaspintaa leveämpi, laskemme tilaasi mahtuvan kankaan koon :)
Ahtaassa tilassa kokovalkoinen, ilman mustia rajoja oleva kangas antaa suurimman kuvakoon.
Kankaan kotelon sijoituspaikasta riippuen kuvan yllä tulee olla ylimääräistä kangasta, "drop", laskemme sopivan.
Laskeutuvan kankaan taakse jäädessä esim. taulu tai tv, kotelon etureunasta rullautuva moottorikangas on tyylikäs ratkaisu.
Kehysvalkokangas on esineenä teatterimaisempi, ja lähtökohtaisesti rullautuvaa kangasta suorapintaisempi.
Tyylikäs kehyskangas sopii myös olohuoneeseen, ja kehyskangas voi olla myös kokovalkoinen,
näkymättömällä kehyksellä varustettu versio.
Kaareva kehysvalkokangas on erityisen näyttävä :)
Hyvälaatuiset rullautuvat kankaat ovat useimpien mielestä riittävän suoria kangaspinnoiltaan, erityisen suoran rullautuvan kankaan ollessa mieluinen hieman arvokkaampi, sivukiristetty moottorivalkokangas on oikea valinta.
Rullautuvan kangaspinnan suoruuteen vaikuttavat mm. yläpuomin tukevuus, kangaspinta, sekä pinnan kiinnitys ylä- ja alapuomeihin.
Purjerengasvalkokankaalla saadaan suorin kangaspinta, katso seuraava kappale.
Kiinteän valkokankaan kangaspinnan voi kiinnittää myös omatekoiseen kehykseen, esim. höyläpuinen kehys toimii usein hyvin.
Kangaspinta käännetään tällöin yleensä kehyksen yli ja taakse, tämä tasaa vetoa, ja kiinnitys on tällöin näkymättömissä.
Purjerenkaista sitoen on paras kiinnitysratkaisu kehyskankaisiin, kangaspinnan saa näin kaikkein suorimmaksi, ja asennus on helppoa.
Varsinkin suuret kehyskankaat kannattaa yleensä toteuttaa purjerenkain, useimmat kaupallisten teattereiden suuret kankaat ovat juuri purjerengasvalkokankaita.
Purjerengasvalkokankaan reunoissa on yleensä 50 mm reunavahvikkeet, joissa purjerenkaat 15 cm välein.
Kangaspinta sidotaan renkaista yleensä kehyksen taakse, esim. kehyksen sisäreunassa oleviin ruuveihin tai lenkkeihin.
Hamppunaru on paras sidontamateriaali, tilapäiseen asennukseen, siirrettävälle kankaalle on saatavilla Harkness kumikiinnikkeitä.
Toisinaan harrastajien käyttämät kiristysjouset saattavat toimia pienellä kankaalla, tällöin kangaspinnan kireyttä ei kuitenkaan voi säätää kankaan eri osissa erikseen, jouset saattavat myös kuoleentua vanhemmiten.
Vaihtoehtoisesti, sidottaessa purjerengasvalkokangas suoraan kehykseen, tai esim. väliseinässä olevaan aukkoon, narut peitetään lopuksi esim. mustalla levyllä tai kankaalla.
Toimitamme
Harkness purjerengaskankaat mittatilauksena myös kotiteatteriin, Harkness on johtava kaupallisten teattereiden kangastoimittaja.
Kehyskankaille sopiva kangasmateriaali on ohutta, ja hieman joustavaa, koossa kannattaa huomioida myös venymävara.
Laskemme kehykseesi ja huoneeseesi sopivan kankaan koon veloituksetta, ystävällinen palvelu p. 02 538 7703, tai
info@cinematr.fi.
Irtovalkokangas on vielä purjerengaskangastakin edullisempi, tätä ei kuitenkaan saa yhtä kireälle eli suoraksi kuin purjerengasvalkokangasta.
Irtovalkokankaan voi nitoa esim. höyläpuisen kehyksen taakse, hyvän lopputuloksen saavuttaminen vaatii enemmän käden taitoja kuin purjerengasvalkokankaalla.
Irtovalkokangas voidaan varustaa myös putkikujin, tällöin kankaan ylä- ja alareunoihin tulevat putket, ja kangas voidaan ripustaa.
Levyyn liimaus on haastavin asennustapa, kangaspinnan alle jäävät liimajäänteet ja pienetkin roskat näkyvät helposti kankaan läpi.
Ääntä läpäisevä valkokangas mahdollistaa kaiuttimien sijoituksen valkokankaan taakse, kaunis ja teatterimainen asennustapa, ääni kuuluu tällöin myös suoraan kuvan suunnalta, eivätkä kaiuttimet vie tilaa kuvalta, kangas voi siis olla suurempi.
Akustisesti läpäisevää kangasta käytettäessä kaiuttimet on usein helpointa upottaa seinään, toimitamme upotettavia kaiuttimia eri hintaryhmissä.
Kevytrakenteiseen seinään asennettaessa kaiuttimet kannattaa usein kiinnittää paksuun vanerilevyyn resonanssien minimoimiseksi.
Vaihtoehtoisesti, kaunis
Screen Line Wave moottorivalkokangas rullautuu kotelon etuosasta, kankaan taakse jää 116 mm tilaa kaiuttimille.
Valkokankaan taakse saadaan tilaa myös kankaan kotelon seinäkiinnikkeillä, kangas voidaan kiinnittää myös kattoon.
Paras perinteinen kotiteatteri saataneen rakentamalla kotiteatterihuoneeseen kevyt väliseinä, jonka aukkoon asennetaan ääntä läpäisevä kehys- tai purjerengasvalkokangas.
Ääntä läpäisevä kangaspinta voi olla joko mikroperforoitu tai kudottu; kudottu kangaspinta vaimentaa korkeita äänitaajuuksia vähemmän, äänen vaimennus korjataan yleensä AV-vahvistimessa.
Kudotun, hieman arvokkaamman kankaan taajuusvaste lienee muutenkin hieman suorempi, paljonko tällä on elokuvakäytössä merkitystä, on makuasia. Kaupallisten teatterien suuret uudet kankaat ovat normaalisti mikroperforoituja, filmikankailla perinteinenkin perforointi toimii hyvin.
Joitain kudottuja kangaspintoja voidaan katsoa jopa noin metrin etäisyydeltä, 3,5 m katselumatka on rajalla, josta mikroperforoidun kankaan 0,5 mm rei'itys saattaa alkaa näkyä mustina pisteinä, tarkkanäköisillä harrastajilla :)
Mikroperforoidun valkokankaan rei'itys ovat yleensä liian pienikokoinen moiré-interferenssihäiriön syntymiselle normaalilla kotiteatterin kuvakoolla, Full HD-projektorilla.
Toimitamme ääntä läpäisevät valkokankaat joko kehys- tai moottorivalkokankaina, sekä purjerengasvalkokankaina, valkoinen tai harmaa.
Harkness purjerengasvalkokankaat saadaan filmiprojektorille sopivan vakioperforoinnin lisäksi Mini-Perf (MP) mikroperforoinnilla, tai Mini-Perf Super (MPS) perforoinnilla, jossa reikiä on enemmän.
Kudotut ääntä läpäisevät kankaat läpäisevät jossain määrin myös valoa, näiden mukana seuraa usein musta taustakangas.
Toimitamme myös mustaa
Harkness maskikangasta, hyvin ääntä läpäisevä, kaupallisiin teattereihin suunniteltu tuote.
Projektorin kiinnitys on usein kattotelineellä, tai takaseinälle seinätelineellä, jotkut (harvemmat) projektorit voidaan asettaa myös hyllylle.
Ultralähiheittoprojektori voidaan sijoittaa kankaan viereen tasolle, kuvan terävyys reunoilla on usein hieman vakiomalleja heikompi.
Kuva voidaan projisoida myös naapurihuoneesta, takaseinässä olevan ikkunan läpi elokuvateatterin tapaan.
Sopiva kattotelineen pituus riippuu projektorin optiikan lisäksi huonekorkeudesta, sekä kuvan sijainnista seinällä.
Laskemme sopivan asennusgeometrian veloituksetta, ystävällinen palvelu p. 02 538 7703, tai
info@cinematr.fi.
Korkealle sijoitettaessa useimmat projektorit tulee kääntää ylösalaisin, katto- tai seinätelineeseen.
Suhteellisen lähelle takaseinää sijoitus on usein teatterimaisin ja huomaamattomin asennustapa, huomioiden kuitenkin turvaetäisyydet.
Projektorin sijoitus on luonnollisesti myös makuasia, pöytäasennuksella siisti kaapelointi on tavallista haastavampaa.
Takaseinän läheltä kuvan saa projisoitua mahdollisimman suureksi. Mikäli mahdollista, kuvakokoon kannattaa jättää zoomausvaraa suurempaan suuntaan, jolloin ei-anamorfisen DVD-levyn kuvan voi helposti suurentaa täyttämään kankaan, kuvasuhteen mukaan.
Tarkista myös laitteen turvaetäisyydet, nämä vaihtelevat mm. jäähdytysilman poistosuunnan mukaan.
Kotiteatteri kannattaa mahdollisuuksien mukaan usein rakentaa huoneen pidempään suuntaan katseluetäisyyden ja kuvakoon maksimoimiseksi.
Mikä on projektorin etäisyys valkokankaasta ?
Videotykin heittoetäisyys on mallikohtainen, tämä kannattaa selvittää ennen projektorin hankintaa, jotta toivotttu kuvakoko tosiaan saadaan :)
Laskemme sopivan asennusgeometrian veloituksetta, ystävällinen palvelu p. 02 538 7703, tai info@cinematr.fi.
Projektorin heittosuhde ilmaisee kuvan leveyden suhteen projektorin linssin vaakaetäisyyteen kuvasta.
Esim. heittosuhde 2,0:1 tarkoittaa, että esim. 3 m levyinen kuva projisoidaan 2,0 x 3 m = 6 m vaakamatkalta. Useimmissa projektoreissa on zoom-optiikka, eli kuvakokoa voidaan säätää optisesti, portaattomasti tietyllä välillä.
Heittosuhde ilmaistaankin yleensä muodossa 1,5:1 - 2:1. Tällöin esim. 3 m levyinen kuva voidaan projisoida vähintään 1,5 x 3 m = 4,5 m etäisyydeltä, tai korkeintaan 2 x 3 m = 6 m vaakamatkalta. Videotykkiin / projektoriin saattaa olla myös valittavissa erilaisen heittosuhteen omaavia optiikoita.
Takaseinäsijoituksella tilantarvetta arvioidessasi muista huomioida myös projektorin syvyys ja etäisyys seinästä :)
Valkoinen vai harmaa ALR valkokangas / valoisa kotiteatteri, kuvan kimaltelu laser-projektorilla ?
Valkoinen kangaspinta toimii hyvin seiniltään tummassa, pimennetyssä teatterihuoneessa, projektorin mustan tason ollessa hyvä.
Hieman valoisassa, tai seiniltään vaaleassa huoneessa harmaa kangaspinta parantaa yleensä kuvanlaatua, kuvan musta on tällöin mustempaa, jonka silmä kokee yleensä myös kontrastin parannuksena (kontrasti ei todellisuudessa parannu, ellei kangaspinta ole samalla suuntaava).
Pimennetyssäkin vaaleassa tilassa vähintään projektorin valo heijastuu vaaleiden seinien kautta valkokankaalle.
Useimpien kohtuuhintaisten projektorien kuvapaneeli vuotaa myös hieman valoa, harmaa valkokangas parantaa myös tällöin mustan tasoa.
Kotiteatteriin sopii usein parhaiten maltillisen hyötykertoimen valkokangas, useimmat 0,8-kertoimen pinnat eivät vielä kiiltele, jotkut kuitenkin.
Kuva on tällöin rauhallinen, ja kirkkauden tasaisuus hyvä. Yli 0,8 hyötykertoimen (gain) harmaat kangaspinnat yleensä kiiltelevät, kirkkauden tasaisuus on näillä myös heikompi, kuvassa on kirkkaampi kohta, "hot spot".
Nämä lieveilmiöt voimistuvat entisestään projektorin ollessa lähempänä kuin etäisyydellä 1,5 x kuvan leveys, sekä laser-projektoreilla.
Koherentin laser-valon sironnasta johtuva interferenssi aiheuttaa suuren hyötykertoimen kangaspinnoilla enemmän kimaltelua kuin lamppuvalo, laser-projektorilla onkin erityisen tärkeää, ettei kangaspinta kiiltele, toimitamme sopivan kankaan, joka toimii myös laseriin päivitettäessä.
Suuren hyötykertoimen (gain) kangaspinnoilla kirkkauden tasaisuutta voidaan hieman parantaa kaarevalla kankaalla, sekä sijoittamalla projektori huoneen takaosaan.
Ultralähi- eli UST-projektoreille on omantyyppisensä harmaa kontrastivalkokangas, joissa jyrkkä projisointikulma on huomioitu.
UST-projektorilla saa näillä parhaan mustan tason, ja kattoon on vähemmän heijastusta, UST-kankaat eivät toimi vakio-optiikan projektoreilla.
Kaareva valkokangas parantaa kuvan kolmiulotteisuuden vaikutelmaa, ja on hyvin näyttävä jo esineenäkin :)
Kaareviin kankaisiin voi käydä tutustumassa myös kaupallisissa elokuvateattereissa, joissa nämä ovat yleisiä.
Kaarevalla kangaspinnalla kuva madaltuu hieman sivuista, mutta kaarevuuden ollessa kohtuullinen geometrian virhe on vähäinen, eikä kuvan kulmien muodon säätöä yleensä tarvita.
Kuvan geometrian ja tarkennuksen voi ennustaa helposti teippaamalla paperinpala tuolinselkään, ja mittaamalla reunan siirto tuotaessa tuolia kohti projektoria. Esim. 3 m kuvalla, 5 - 15 cm kaarevuudella, pitkällä heittosuhteella kuva madaltuu ylä- ja alareunasta usein noin 1 - 2 cm.
Pieni geometrian virhe on yleensä huomaamaton elävällä 16:9-kuvalla, mikäli kuva projisoidaan tavalliseen tapaan hieman mustan kehyksen päälle. Suuren hyötykertoimen pinnalla kaareva kangas parantaa myös kirkkauden tasaisuutta, samalla paras katselualue laajentuu.
Kaarevan kankaan näyttävyys yleensä enemmän kuin kompensoi pienen geometriavirheen, suosittelemme :), varsinkin maltillisen kaarevuuden kehys sopii monenlaisiin asennuksiin, myös kotiteatteriin.
Kaarevan valkokankaan ja anamorfisen linssin pienet geometriavirheet kumoavat toisensa, nämä ovat erityisen hienot yhdessä, 2,35:1-kankaalla.
Screen Line Fashion Curved ja
Elite Screens Lunette Series ovat kohtuuhintaisia kaarevia valkokankaita, Screen Line saadaan mittatilauksena.
Screen Research Classic Line TheaterCurve ja Screen Excellence
VistaCurve ovat hieman arvokkaampia vaihtoehtoja, nämä ovat saatavilla myös moottoroiduilla maskeilla.
Kaarevan valkokankaan rakentaminen saattaa onnistua myös tee se itse-menetelmällä, toimitamme
Harkness valkokankaat myös valmiin purjerenkain, joilla kangaspinta voidaan kiristää parhaiten.
Purjerengaskankaat yleensäkin, ja erityisesti kaarevat kiristetään lähinnä pystysuunnassa, vaakakiristys pyrkii vetämään kaarevuuden suoraksi :)
Kaarevan kankaan runkona voi toimia esim. kaksi metallityöliikkeessä teetettyä, saman kaarevuuden omaavaa vaakaputkea, muista pyytää myös seinäkiinnikkeet.
Kaarevaksi sahatut levynpalat saattavat myös toimia vaakatukina, narujen kiinnitys on tällöin esim. levyn reikiin.
Toimitamme kaarevat kankaat myös
ääntä läpäisevänä ja
harmaana.
Kotiteatterin pienet kaiuttimet voidaan asentaa joko valkokankaan alle, ylle, tai ääntä läpäisevää valkokangasta käytettäessä valkokankaan taakse.
Matalien äänitaajuuksien toistosta huolehtii tavallisesti erillinen matalaäänikaiutin, subwoofer.
Myös suuret lattiakaiuttimet toimivat sivukaiuttimina hyvin huoneen leveyden ollessa riittävä, kaiuttimet eivät vie tällöin tilaa valkokankaalta.
Äänikenttä on yhtenäisin kaikkien etukaiuttimien ollessa samanlaisia.
Perinteisessä kotiteatterin äänijärjestelmässä on viisi kanavaa, sekä erillinen matalaäänikanava, tuttavallisesti 5.1.
Edessä on kolme kaiutinta, keskikanava, sekä kaksi sivukanavaa, lisäksi huoneen takaosaan tulee kaksi Surround (miljöö) ääntä toistavaa kaiutinta. Takakaiuttimien tulisi ihanteellisesti olla vaikeasti paikallistettavissa, sijoitus korkealle auttaa tässä usein.
Takakanavia voi olla myös neljä, ja edessä erikseen etu-yläkaiuttimet, jolloin asennus on 7.1 tai 9.1., jne. :)
Suuressa teatterissa takakaiuttimia on yleensä rivi korkealla sivu- ja takaseinillä, passiivikaiuttimien kytkentä on tällöin usein sarjaan, jotta impedanssi ei laske liian alhaiseksi vahvistimelle.
Subwoofereita, "subbari", voi olla kaksikin kappaletta, esim. 5.2., epäsymmetrisesti asennettuna huoneresonanssit saattavat osua eri taajuuksille, kumoten toisensa, joilloin hyvällä onnella taajuusvaste parantuu, sijoituksia kannattaa testata.
Parasta äänenlaatua tavoiteltaessa, ja varsinkin tiukalla budjetilla, on usein hedelmällisempää sijoittaa kaiuttimien laatuun kuin määrään :)
Kahden etukaiuttimen ja yhden subwooferin 2.1-asennus antaa yleensä parhaan äänenlaadun euroa kohden, järjestelmää voidaan myöhemmin laajentaa maun ja budjetin mukaan.
Toimitamme kotiteatterin kaiuttimet laajasta valikoimasta, tiukalla budjetilla esim. Cambridge Audion
Minx-sarjan kaiuttimet ovat hyvä valinta, hinnat alkaen alle 100 € / kpl.
Joustavalla budjetilla suosittelemme vaikkapa kotimaisia laatukaiuttimia, kokoamme paketin makusi mukaan.
Kotiteatteriprojektoriin voidaan liittää käytännössä kaikki tavalliset kuvalähteet tv:n tapaan, sekä lisäksi usein tietokoneen.
Miten TV-kuva saadaan projektoriin ?
Projektoreissa ei ole tv-viritintä, joten tv-kuva saadaan digiboksista, josta viedään pitkä kuvajohto projektorille, tai tavallisemmin
AV-vahvistimeen.
Vaihtoehtoisesti, monet tv-kanavat voi striimata netistä projektoriin esim. smart-Blu-ray-soittimen kautta.
Millainen Blu-ray-soitin kotiteatteriin ?
Hyvien Blu-ray-soittimien Blu-ray-kuvan laaduissa ei yleensä ole suuria eroja, DVD-kuvan laatu vaihtelee sitäkin enemmän.
DVD-kuvan skaalaus- ja
lomittelun purkuominaisuudet jättävät usein paljon toivomisen varaa. Mikäli projektorin tai AV-vahvistimen lomittelun purku on laadukas, edullisen DVD-soittimen ehkä tärkein ominaisuus on alkuperäisen, lomitellun
576i-PAL-signaalin lähtö HDMI-liittimestä, jolloin lomittelun purku voidaan tehdä muualla kuin soittimessa. Katso myös alla kohta "
Mitä tarkoittaa i/p?".
"Smart" Blu-ray-soitin nettiin yhdistämällä tämän kautta voidaan viedä projektoriin striimausvideopalvelut, smart-soittimissa on myös nettiselain.
4K UHD-soittimen saa myös jo kohtuuhintaan, 4K-smart-soittimessa on myös laskentatehoa enemmän kuin tavallisissa Blu-ray-soittimissa.
Sovellutukset toimivat siis yleensä 4K-soittimissa nopeammin, UHD-soittimen voi liittää myös Full HD-projektoriin, valiten kuvalähdöksi 1080p.
Kielitaitoisen elokuvaharrastajan soitin tulee olla myös aluekoodivapaa eli Region code free, muuten soitin toistaa vain eurooppalaisia, alueen 2 tai 0, tai Blu-rayllä alueen B tai 0 levyjä, eli esim. laadultaan usein parhaat, amerikkalaiset
Criterion-levyt eivät toistuisi.
Jotkut
parhaista elokuvista ovat saatavilla hyvällä kuvanlaadulla vain amerikkalaisina versioina.
Vaihtoehtoisesti, amerikkalaisten levyjen toistoon voi tilata USA:sta edullisen Blu-ray-soittimen, ja käyttää tätä 230 - 110 V verkkomuuntajan kera.
Jotkut soittimet toimivat sellaisenaan molemmilla jännitteillä, käyttöohje kannattaa kuitenkin lukea tarkkaan ennen US-soittimen suoraa kytkentää 230 voltin jännitteeseen, väärä jännite polttaa soittimen :)
Hyvälaatuinen, kunnon liittimillä varustettu matkamuuntaja on suositeltava, verkkojännitteen kanssa ei kannata puuhailla huonoilla osilla.
USA:sta kannattaa yleensä tilata vain halpa soitin, jolloin vian sattuessa uuden laitteen voi tilata suuremmitta seremonioitta, takuu ei ole näissä todennäköisesti voimassa :) Toimivan Blu-ray-soittimen saa alkaen muutamalla kympillä, joten
hyvistä levyistä voi iloita kohtuuhintaan.
Skaalaavista (arvioivat uudelleen kuvapisteiden määrän) soittimista voidaan valita signaaliksi esim. 1080p (Full HD-projektorille) tai 720p (1280 x 720-kuvapaneelin projektorille).
Mikäli skaalaus tehdään kuvalähteessä, projektorin kuvasuhteeksi tulee valita "native", "pixel to pixel" tms., jotta projektori ei skaalaa signaalia uudelleen. Mikäli skaalaus tehdään hyvälaatuisessa projektorissa, valitaan kuvalähteen signaaliksi suomalaisilla DVD-levyillä 576i.
Paras asetus löytyy kokeilemalla, käytä skaalaukseen / lomittelun purkuun parhaan kuvanlaadun antavaa laitetta.
Esim.
kampausvirheitä, eli lyhyitä vaakasuoria häiriöviivoja liikkuvissa rajapinnoissa näkyy helposti halvimpien soittimien SD-kuvassa.
Tietokoneesta voidaan myös helposti rakentaa kotiteatteri-PC, HTPC. Kuvanlaatu on hyvä, ja moniin DVD / Blu-ray-ohjelmiin on saatavissa netistä aluekoodivapaa päivitys. Tietokoneen näytönohjaimessa tulee olla HDMI- tai DVI-kuvalähtö, ja äänikortissa digitaalinen äänilähtö.
Hiljainen tietokone on arvatenkin sopivin kotiteatteriin, ja kaukosäädin parantaa käyttömukavuutta.
Huonoja puolia ovat asennusongelmat, tutki tarkkaan kotiteatteri-PC-ohjelmiston asetusvalikko, mikäli esim. kuvasuhde on väärä, ja tietokoneen vaatima pitkä käynnistysaika. Blu-ray-asemat tuottavat myös joskus aiheettomia kopioinninsuojausvaroituksia.
Levyt voidaan toistaa myös palvelinpohjaisella Kaleidescape-järjestelmällä. Levyt ladataan Kaleidescapen levysäiliöön, joka kopioi levyt toimitukseen sisältyvään palvelimeen. Koko elokuvakirjasto on näin nopeasti saatavilla tuolista nousematta, ja elokuvat alkavat ilman Blu-ray-soittimista tuttua latausviivettä. Elokuvat voidaan esim. valita kosketusnäytöltä levyn kansikuvan tai tekstilistan mukaan.
Kaleidescape on laajennettavissa myös monihuonejärjestelmäksi, Kaleidescape hinnat alkavat n. 20.000 eurosta.