Miksi kotiteatteri ?

Suurin kotiteatterin tarjoama etu lienee mahdollisuus katsoa elokuvan parhaita teoksia, joita harvoin näkee pienen maan elokuvateattereissa.
Elokuvat pääsevät parhaiten oikeuksiinsa vain valkokankaalla, toki myös dokumentit, urheilu, sekä pelit ovat paljon näyttävämpiä suuressa koossa.

Parhaita harrastajan elokuvia teknisesti parhailla DVD- ja Blu-ray-levyillä on listattu elokuvasivullamme.


Minkä kokoinen valkokangas kotiteatteriin ?

Mahdollisimman suuri, mieluimmin seinänlevyinen! :) Elokuvat, varsinkin 2,35:1 CinemaScope-laajakangasformaatissa, pääsevät oikeuksiinsa vasta suurella valkokankaalla. Huoneen koon salliessa suosittelemme vähintään 3,5 m kuvanleveyttä, olemme asentaneet myös 5 m kuvia kotikäyttöön.
Monien vanhojen kotiteatterien kuva on turhan pieni, uusimmat Full HD- ja Ultra HD-projektorit mahdollistavat paljon aiempaa suuremman kuvan.

Riittävän suuren kuvakoon merkitystä ei voi liiaksi korostaa, kuvakoko on tärkeimpiä tekijöitä parasta elokuvien katselunautintoa tavoiteltaessa. Muista vierailla oikeassa, kaupallisessa elokuvateatterissa, joissa kuva on usein 10 - 20 metrin levyinen :)

"Ihanteellinen", paras katseluetäisyys elokuville on noin 3 x kuvan korkeus, kyseessä on luonnollisesti myös makuasia.
Esim. 5 m katselumatkalta noin 16:9 300 x 169 cm tai 2,35:1 397 x 169 cm on "paras" kuvakoko, tai 3 m matkalta 16:9 178 x 100 cm tai 2,35:1 235 x 100 cm.
3 m matkalta katsoen myös 16:9-kangas voisi siis olla esim. 235 cm levyinen, jotta laajakangaselokuvatkin olisivat näyttäviä.
Suosittelemme hieman suositusta suurempaa kuvaa, varsinkin suhteellisen pienessä huoneessa elokuviin saa näin lisää näyttävyyttä.

Lähin suositeltu katseluetäisyys on noin 1,5 x kuvan korkeus, esim. 16:9 300 x 169 cm tai 2,35:1 397 x 169 cm kuvalla noin 2,5 m.
Varsinkin DLP- eli mikropeiliprojektorien kuvaa voidaan suurentaa lähes rajoituksetta, kuvapisteiden välit ovat näissä hyvin pienet.
Uusien 4K / UHD-tarkkuuden projektorien kuvaa voidaan myös suurentaa vanhoja suosituksia enemmän.

Laajakangaselokuvia ajatellen seinän leveys kannattaakin usein hyödyntää kankaalle, ja sijoittaa kaiuttimet kankaan alle tai taakse.

Suunnittelemme teatteriisi sopivan kankaan veloituksetta, ystävällinen palvelu p. 02 538 7703, tai info@cinematr.fi.

Käytettäessä korkeampaa kuin 16:9-valkokangasta 4:3-kuvasuhteen elokuvat voidaan projisoida laajakangaskuvia korkeammiksi.
Valkokankaan kuvasuhde voi olla myös muuttuva, esim. kahden valkokangaspinnan Screen Line Wave Biformat.

Oikea kuvakoko on tietysti myös makuasia; pienessä huoneessa kannattaa usein käyttää suhteessa suurempaa kangasta kuin suuressa, elokuvateatterin tunnelman luomiseksi. Suurin katseluetäisyys pitkässä ja kapeassa tilassa lienee noin 6 x kuvan korkeus.
Valkokankaiden kuvasuhteista löytyy tietoa valkokangassivulla, tuhansia valkokankaita, 100 kuvaa!


Videoprojektorin valoteho kotiteatterissa ?

Valotehon tarve riippuu kuvakoon ohella myös hajavalon määrästä huoneessa, sekä valkokankaan hyötykertoimesta.
Valoisassa Lifestyle-kotiteatterissa tarvitaan valovoimaisempi projektori kuin pimeässä, tummapintaisessa kotiteatterihuoneessa.

Videoprojektorin valoteho ilmoitetaan ANSI lumeneissa, josta kuvan kirkkaus on helposti laskettavissa, huomioiden kankaan hyötykertoimen.
Elokuvilla SMPTE kirkkaussuositus on digitaalisella projektorilla 14 lambertia neliöjalalle (151 La/m2), filmiprojektorilla 16 lambertia (172 La/m2), kuvan keskeltä mitaten. Suositellut minimi- ja maksimikirkkaudet ovat 10 - 20 lambertia neliöjalalle (108 - 215 La/m2).

Esimerkiksi 250 x 140 cm kuvan pinta-ala on 3,5 m2, ja esim. 1000 ANSI lumenin projektori tuottaa 1,0 hyötykertoimen kankaalla (1000 : 3,5) x 1,0 = 286 lambertia neliömetrille. 300 x 169 cm kankaalla sama projektori tuottaa (1000 : 5,07) x 1,0 = 197 La/m2.

Laskemme sopivan projektorin valotehon ja suunnittelemme teatterisi veloituksetta, ystävällinen palvelu p. 02 538 7703, tai info@cinematr.fi.

Pimennetyssä teatterihuoneessa useimpien kotiteatteriprojektorien valoteho on hyvin riittävä, tai pienellä kuvalla pikemminkin liian korkea.
Liian suuri valoteho tekee kuvan mustista osista harmaita, joten valoteho kannattaa sovittaa todellisen tarpeen mukaan.

Videoprojektoreille ilmoitetut kirkkaudet ovat nimellisarvoja, parhaan kuvanlaadun antavat käyttötilat tuottavat yleensä nimellisarvoa pienemmän valotehon.
Lampun valoteho laskee myös ajan myötä, vaihtovalmiin lampun kirkkaus on usein noin 50 % alkuperäisestä.
 

Minkälainen valkokangas kotiteatteriin ?

Kotiteatterin valkokangas voi olla joko rullautuva manuaali- tai moottorivalkokangas, jotka saadaan pois näkyvistä käyttökertojen välillä, tai taulumainen, kiinteä kehysvalkokangas.

Rullautuvan kankaan kotelo voi olla kaunis, varsinkin Oray Square ja Screen Line Wave moottorivalkokankaat ovat arkkitehtien suosiossa.
Moottorikangas voi olla myös kattoon upotettava, tällöin kangaspinta laskeutuu siistin sapluunan läpi.
Moottorivalkokangasta käytetään yleensä joko seinäkytkimellä, kaukosäätimellä, tai automaattiohjaimella ("trigger"), joka laskee ja nostaa kankaan projektorin päälläolon mukaan.
12 V automaattiohjain tarvitsee projektorilta 12 V herätejännitelähdön, 230 V ohjain toimii kaikilla projektoreilla, tämän lähetinrasia sijoitetaan projektorin virtapistokkeen alle, jossa tämä tarkkailee projektorin ottamaa virtaa, ja ohjaa radioteitse kankaalla olevaa vastaanotinta.

Rullautuvan kankaan kotelo on kangaspintaa leveämpi, laskemme tilaasi mahtuvan kankaan koon :)
Ahtaassa tilassa kokovalkoinen, ilman mustia rajoja oleva kangas antaa suurimman kuvakoon.
Kankaan kotelon sijoituspaikasta riippuen kuvan yllä tulee olla ylimääräistä kangasta, "drop", laskemme sopivan.

Laskeutuvan kankaan taakse jäädessä esim. taulu tai tv, kotelon etureunasta rullautuva moottorikangas on tyylikäs ratkaisu.

Kehysvalkokangas on esineenä teatterimaisempi, ja lähtökohtaisesti rullautuvaa kangasta suorapintaisempi.
Tyylikäs kehyskangas sopii myös olohuoneeseen, ja kehyskangas voi olla myös kokovalkoinen, näkymättömällä kehyksellä varustettu versio.
Kaareva kehysvalkokangas on erityisen näyttävä :)

Hyvälaatuiset rullautuvat kankaat ovat useimpien mielestä riittävän suoria kangaspinnoiltaan, erityisen suoran rullautuvan kankaan ollessa mieluinen hieman arvokkaampi, sivukiristetty moottorivalkokangas on oikea valinta.
Rullautuvan kangaspinnan suoruuteen vaikuttavat mm. yläpuomin tukevuus, kangaspinta, sekä pinnan kiinnitys ylä- ja alapuomeihin.

Purjerengasvalkokankaalla saadaan suorin kangaspinta, katso seuraava kappale.


Purjerengasvalkokangas / irtovalkokangas ?

Kiinteän valkokankaan kangaspinnan voi kiinnittää myös omatekoiseen kehykseen, esim. höyläpuinen kehys toimii usein hyvin.
Kangaspinta käännetään tällöin yleensä kehyksen yli ja taakse, tämä tasaa vetoa, ja kiinnitys on tällöin näkymättömissä.

Purjerenkaista sitoen on paras kiinnitysratkaisu kehyskankaisiin, kangaspinnan saa näin kaikkein suorimmaksi, ja asennus on helppoa.
Varsinkin suuret kehyskankaat kannattaa yleensä toteuttaa purjerenkain, useimmat kaupallisten teattereiden suuret kankaat ovat juuri purjerengasvalkokankaita.

Purjerengasvalkokankaan reunoissa on yleensä 50 mm reunavahvikkeet, joissa purjerenkaat 15 cm välein.
Kangaspinta sidotaan renkaista yleensä kehyksen taakse, esim. kehyksen sisäreunassa oleviin ruuveihin tai lenkkeihin.

Hamppunaru on paras sidontamateriaali, tilapäiseen asennukseen, siirrettävälle kankaalle on saatavilla Harkness kumikiinnikkeitä.
Toisinaan harrastajien käyttämät kiristysjouset saattavat toimia pienellä kankaalla, tällöin kangaspinnan kireyttä ei kuitenkaan voi säätää kankaan eri osissa erikseen, jouset saattavat myös kuoleentua vanhemmiten.

Vaihtoehtoisesti, sidottaessa purjerengasvalkokangas suoraan kehykseen, tai esim. väliseinässä olevaan aukkoon, narut peitetään lopuksi esim. mustalla levyllä tai kankaalla.

Toimitamme Harkness purjerengaskankaat mittatilauksena myös kotiteatteriin, Harkness on johtava kaupallisten teattereiden kangastoimittaja.

Kehyskankaille sopiva kangasmateriaali on ohutta, ja hieman joustavaa, koossa kannattaa huomioida myös venymävara.

Laskemme kehykseesi ja huoneeseesi sopivan kankaan koon veloituksetta, ystävällinen palvelu p. 02 538 7703, tai info@cinematr.fi.

Irtovalkokangas on vielä purjerengaskangastakin edullisempi, tätä ei kuitenkaan saa yhtä kireälle eli suoraksi kuin purjerengasvalkokangasta.
Irtovalkokankaan voi nitoa esim. höyläpuisen kehyksen taakse, hyvän lopputuloksen saavuttaminen vaatii enemmän käden taitoja kuin purjerengasvalkokankaalla.
Irtovalkokangas voidaan varustaa myös putkikujin, tällöin kankaan ylä- ja alareunoihin tulevat putket, ja kangas voidaan ripustaa.

Levyyn liimaus on haastavin asennustapa, kangaspinnan alle jäävät liimajäänteet ja pienetkin roskat näkyvät helposti kankaan läpi.


Ääntä läpäisevä valkokangas ?

Ääntä läpäisevä valkokangas mahdollistaa kaiuttimien sijoituksen valkokankaan taakse, kaunis ja teatterimainen asennustapa, ääni kuuluu tällöin myös suoraan kuvan suunnalta, eivätkä kaiuttimet vie tilaa kuvalta, kangas voi siis olla suurempi.

Akustisesti läpäisevää kangasta käytettäessä kaiuttimet on usein helpointa upottaa seinään, toimitamme upotettavia kaiuttimia eri hintaryhmissä.
Kevytrakenteiseen seinään asennettaessa kaiuttimet kannattaa usein kiinnittää paksuun vanerilevyyn resonanssien minimoimiseksi.
Vaihtoehtoisesti, kaunis Screen Line Wave moottorivalkokangas rullautuu kotelon etuosasta, kankaan taakse jää 116 mm tilaa kaiuttimille.
Valkokankaan taakse saadaan tilaa myös kankaan kotelon seinäkiinnikkeillä, kangas voidaan kiinnittää myös kattoon.

Paras perinteinen kotiteatteri saataneen rakentamalla kotiteatterihuoneeseen kevyt väliseinä, jonka aukkoon asennetaan ääntä läpäisevä kehys- tai purjerengasvalkokangas.

Ääntä läpäisevä kangaspinta voi olla joko mikroperforoitu tai kudottu; kudottu kangaspinta vaimentaa korkeita äänitaajuuksia vähemmän, äänen vaimennus korjataan yleensä AV-vahvistimessa.
Kudotun, hieman arvokkaamman kankaan taajuusvaste lienee muutenkin hieman suorempi, paljonko tällä on elokuvakäytössä merkitystä, on makuasia. Kaupallisten teatterien suuret uudet kankaat ovat normaalisti mikroperforoituja, filmikankailla perinteinenkin perforointi toimii hyvin.

Joitain kudottuja kangaspintoja voidaan katsoa jopa noin metrin etäisyydeltä, 3,5 m katselumatka on rajalla, josta mikroperforoidun kankaan 0,5 mm rei'itys saattaa alkaa näkyä mustina pisteinä, tarkkanäköisillä harrastajilla :)

Mikroperforoidun valkokankaan rei'itys ovat yleensä liian pienikokoinen moiré-interferenssihäiriön syntymiselle normaalilla kotiteatterin kuvakoolla, Full HD-projektorilla.

Toimitamme ääntä läpäisevät valkokankaat joko kehys- tai moottorivalkokankaina, sekä purjerengasvalkokankaina, valkoinen tai harmaa.

Harkness purjerengasvalkokankaat saadaan filmiprojektorille sopivan vakioperforoinnin lisäksi Mini-Perf (MP) mikroperforoinnilla, tai Mini-Perf Super (MPS) perforoinnilla, jossa reikiä on enemmän.

Kudotut ääntä läpäisevät kankaat läpäisevät jossain määrin myös valoa, näiden mukana seuraa usein musta taustakangas.
Toimitamme myös mustaa Harkness maskikangasta, hyvin ääntä läpäisevä, kaupallisiin teattereihin suunniteltu tuote.


Minne videotykki / projektori sijoitetaan ?

Projektorin kiinnitys on usein kattotelineellä, tai takaseinälle seinätelineellä, jotkut (harvemmat) projektorit voidaan asettaa myös hyllylle.
Lähiheittoprojektori voidaan sijoittaa seinätelineeseen kuvan ylle, tai pöydälle.

Kuva voidaan projisoida myös naapurihuoneesta, takaseinässä olevan ikkunan läpi elokuvateatterin tapaan.

Sopiva kattotelineen pituus riippuu projektorin optiikan lisäksi huonekorkeudesta, sekä kuvan sijainnista seinällä.
Laskemme sopivan asennusgeometrian veloituksetta, ystävällinen palvelu p. 02 538 7703, tai info@cinematr.fi.

Korkealle sijoitettaessa useimmat projektorit tulee kääntää ylösalaisin, katto- tai seinätelineeseen.

Suhteellisen lähelle takaseinää sijoitus on usein teatterimaisin ja huomaamattomin asennustapa, huomioiden kuitenkin turvaetäisyydet.
Projektorin sijoitus on luonnollisesti myös makuasia, pöytäasennuksella siisti kaapelointi on tavallista haastavampaa.

Takaseinän läheltä kuvan saa projisoitua mahdollisimman suureksi. Mikäli mahdollista, kuvakokoon kannattaa jättää zoomausvaraa suurempaan suuntaan, jolloin ei-anamorfisen DVD-levyn kuvan voi helposti suurentaa täyttämään kankaan, kuvasuhteen mukaan.
Tarkista myös laitteen turvaetäisyydet, nämä vaihtelevat mm. jäähdytysilman poistosuunnan mukaan.

Kotiteatteri kannattaa mahdollisuuksien mukaan usein rakentaa huoneen pidempään suuntaan katseluetäisyyden ja kuvakoon maksimoimiseksi.


Mikä on projektorin etäisyys valkokankaasta ?

Videotykin heittoetäisyys on mallikohtainen, tämä kannattaa selvittää ennen projektorin hankintaa, jotta toivotttu kuvakoko tosiaan saadaan :)

Laskemme sopivan asennusgeometrian veloituksetta, ystävällinen palvelu p. 02 538 7703, tai info@cinematr.fi.

Projektorin heittosuhde ilmaisee kuvan leveyden suhteen projektorin linssin vaakaetäisyyteen kuvasta.
Esim. heittosuhde 2,0:1 tarkoittaa, että esim. 3 m levyinen kuva projisoidaan 2,0 x 3 m = 6 m vaakamatkalta. Useimmissa projektoreissa on zoom-optiikka, eli kuvakokoa voidaan säätää optisesti, portaattomasti tietyllä välillä.

Heittosuhde ilmaistaankin yleensä muodossa 1,5:1 - 2:1. Tällöin esim. 3 m levyinen kuva voidaan projisoida vähintään 1,5 x 3 m = 4,5 m etäisyydeltä, tai korkeintaan 2 x 3 m = 6 m vaakamatkalta. Videotykkiin / projektoriin saattaa olla myös valittavissa erilaisen heittosuhteen omaavia optiikoita. 
Takaseinäsijoituksella tilantarvetta arvioidessasi muista huomioida myös projektorin syvyys ja etäisyys seinästä :)


Valkoinen vai harmaa valkokangas / valoisa kotiteatteri ?

Valkoinen kangaspinta toimii hyvin seiniltään tummassa, pimennetyssä teatterihuoneessa, projektorin mustan tason ollessa hyvä.

Hieman valoisassa, tai seiniltään vaaleassa huoneessa harmaa kangaspinta parantaa yleensä kuvanlaatua, kuvan musta on tällöin mustempaa, jonka silmä kokee yleensä myös kontrastin parannuksena (kontrasti ei todellisuudessa parannu, ellei kangaspinta ole samalla suuntaava).
Pimennetyssäkin vaaleassa tilassa vähintään projektorin valo heijastuu vaaleiden seinien kautta valkokankaalle.

Useimpien kohtuuhintaisten projektorien kuvapaneeli vuotaa myös hieman valoa, harmaa valkokangas parantaa myös tällöin mustan tasoa.

Kotiteatteriin sopii usein parhaiten maltillisen hyötykertoimen valkokangas, harmaalla pinnalla kerroin on usein noin 0,8 - 1,0.
Kuva on tällöin rauhallinen, ja kirkkauden tasaisuus hyvä. Selvästi yli yhden hyötykertoimen harmailla kangaspinnoilla on usein taipumus kiiltelyyn, kirkkauden tasaisuus on näillä myös keskimäärin jonkin verran heikompi.
Suuren hyötykertoimen harmaat pinnat soveltuvat usein parhaiten julkisiin tiloihin, joissa kuvan filminkaltaisuus ei ole tärkein valintakriteeri.
Suuren hyötykertoimen (gain) kangaspinnoilla kirkkauden tasaisuutta voidaan parantaa kaarevalla kankaalla, sekä sijoittamalla projektori huoneen takaosaan.

Erityisen valoissa tilassa optinen dnp Supernova valkokangas antaa parhaan kuvanlaadun, kuvan kirkkaus on jopa kaksinkertainen, ja kontrasti moninkertainen tavallisiin valkokankaisiin verrattuna, katso dnp video.


Kaareva valkokangas ?

Kaareva valkokangas parantaa kuvan kolmiulotteisuuden vaikutelmaa, ja on hyvin näyttävä jo esineenäkin :)
Kaareviin kankaisiin voi käydä tutustumassa myös kaupallisissa elokuvateattereissa, joissa nämä ovat yleisiä.

Kaarevalla kangaspinnalla kuva madaltuu hieman sivuista, mutta kaarevuuden ollessa kohtuullinen geometrian virhe on vähäinen, eikä kuvan kulmien muodon säätöä yleensä tarvita.
Kuvan geometrian ja tarkennuksen voi ennustaa helposti teippaamalla paperinpala tuolinselkään, ja mittaamalla reunan siirto tuotaessa tuolia kohti projektoria. Esim. 3 m kuvalla, 5 - 15 cm kaarevuudella, pitkällä heittosuhteella kuva madaltuu ylä- ja alareunasta usein noin 1 - 2 cm.

Pieni geometrian virhe on yleensä huomaamaton elävällä 16:9-kuvalla, mikäli kuva projisoidaan tavalliseen tapaan hieman mustan kehyksen päälle. Suuren hyötykertoimen pinnalla kaareva kangas parantaa myös kirkkauden tasaisuutta, samalla paras katselualue laajentuu.

Kaarevan kankaan näyttävyys yleensä enemmän kuin kompensoi pienen geometriavirheen, suosittelemme :), varsinkin maltillisen kaarevuuden kehys sopii monenlaisiin asennuksiin, myös kotiteatteriin.
Kaarevan valkokankaan ja anamorfisen linssin pienet geometriavirheet kumoavat toisensa, nämä ovat erityisen hienot yhdessä, 2,35:1-kankaalla.

Screen Line Fashion Curved ja Elite Screens Lunette Series ovat kohtuuhintaisia kaarevia valkokankaita, Screen Line saadaan mittatilauksena. Screen Research Classic Line TheaterCurve ja Screen Excellence VistaCurve ovat hieman arvokkaampia vaihtoehtoja, nämä ovat saatavilla myös moottoroiduilla maskeilla.

Kaarevan valkokankaan rakentaminen saattaa onnistua myös tee se itse-menetelmällä, toimitamme Harkness valkokankaat myös valmiin purjerenkain, joilla kangaspinta voidaan kiristää parhaiten.
Purjerengaskankaat yleensäkin, ja erityisesti kaarevat kiristetään lähinnä pystysuunnassa, vaakakiristys pyrkii vetämään kaarevuuden suoraksi :)

Kaarevan kankaan runkona voi toimia esim. kaksi metallityöliikkeessä teetettyä, saman kaarevuuden omaavaa vaakaputkea, muista pyytää myös seinäkiinnikkeet.
Kaarevaksi sahatut levynpalat saattavat myös toimia vaakatukina, narujen kiinnitys on tällöin esim. levyn reikiin.

Toimitamme kaarevat kankaat myös ääntä läpäisevänä ja harmaana.


Kotiteatterin kaiuttimet ?

Kotiteatterin pienet kaiuttimet voidaan asentaa joko valkokankaan alle, ylle, tai ääntä läpäisevää valkokangasta käytettäessä valkokankaan taakse.
Matalien äänitaajuuksien toistosta huolehtii tavallisesti erillinen matalaäänikaiutin, subwoofer.
Myös suuret lattiakaiuttimet toimivat sivukaiuttimina hyvin huoneen leveyden ollessa riittävä, kaiuttimet eivät vie tällöin tilaa valkokankaalta.
Äänikenttä on yhtenäisin kaikkien etukaiuttimien ollessa samanlaisia.

Perinteisessä kotiteatterin äänijärjestelmässä on viisi kanavaa, sekä erillinen matalaäänikanava, tuttavallisesti 5.1.
Edessä on kolme kaiutinta, keskikanava, sekä kaksi sivukanavaa, lisäksi huoneen takaosaan tulee kaksi Surround (miljöö) ääntä toistavaa kaiutinta. Takakaiuttimien tulisi ihanteellisesti olla vaikeasti paikallistettavissa, sijoitus korkealle auttaa tässä usein.

Takakanavia voi olla myös neljä, ja edessä erikseen etu-yläkaiuttimet, jolloin asennus on 7.1 tai 9.1., jne. :)

Suuressa teatterissa takakaiuttimia on yleensä rivi korkealla sivu- ja takaseinillä, passiivikaiuttimien kytkentä on tällöin usein sarjaan, jotta imbedanssi ei laske liian alhaiseksi vahvistimelle.

Subwoofereita, "subbari", voi olla kaksikin kappaletta, esim. 5.2., epäsymmetrisesti asennettuna huoneresonanssit saattavat osua eri taajuuksille, kumoten toisensa, joilloin hyvällä onnella taajuusvaste parantuu, sijoituksia kannattaa testata.

Parasta äänenlaatua tavoiteltaessa, ja varsinkin tiukalla budjetilla, on usein hedelmällisempää sijoittaa kaiuttimien laatuun kuin määrään :)

Kahden etukaiuttimen ja yhden subwooferin 2.1-asennus antaa yleensä parhaan äänenlaadun euroa kohden, järjestelmää voidaan myöhemmin laajentaa maun ja budjetin mukaan.

Toimitamme kotiteatterin kaiuttimet laajasta valikoimasta, tiukalla budjetilla esim. Cambridge Audion Minx-sarjan kaiuttimet ovat hyvä valinta, hinnat alkaen alle 100 € / kpl.
Joustavalla budjetilla suosittelemme vaikkapa kotimaisia laatukaiuttimia, kokoamme paketin makusi mukaan.


Mitä kuvalähteitä voidaan kytkeä projektoriin ?

Kotiteatteriprojektoriin voidaan liittää käytännössä kaikki tavalliset kuvalähteet tv:n tapaan, sekä lisäksi usein tietokoneen.


Miten TV-kuva saadaan projektoriin ?

Projektoreissa ei ole tv-viritintä, joten tv-kuva saadaan digiboksista, josta viedään pitkä kuvajohto projektorille, tai tavallisemmin AV-vahvistimeen.
Tv-kanavia vaihdetaan normaalisti digiboksin kaukosäätimellä.


Millainen Blu-ray-soitin kotiteatteriin ?

Hyvien Blu-ray-soittimien Blu-ray-kuvan laaduissa ei yleensä ole suuria eroja, DVD-kuvan laatu vaihtelee sitäkin enemmän.
DVD-kuvan skaalaus- ja lomittelun purkuominaisuudet jättävät usein paljon toivomisen varaa. Mikäli projektorin tai AV-vahvistimen lomittelun purku on laadukas, edullisen DVD-soittimen ehkä tärkein ominaisuus on alkuperäisen, lomitellun 576i-PAL-signaalin lähtö HDMI-liittimestä, jolloin lomittelun purku voidaan tehdä muualla kuin soittimessa. Katso myös alla kohta "Mitä tarkoittaa i/p?".

Hiljainen Cambridge Audio on usein äänenlaadultaan paras, toki myös arvokas :) Blu-ray-soitin, nämä sisältävät myös audiofiilitasoisen D/A-muuntimen. Cambridge Audio kannattaakin liittää vahvistimeen myös analogisilla RCA-kaapeleilla.
Projektorin ostajalle CA voidaan toimittaa sopivasti :) Cambridge Audion soitinta voidaan käyttää myös esivahvistimena muille äänilähteille.

Kielitaitoisen elokuvaharrastajan soitin tulee olla myös aluekoodivapaa eli Region code free, muuten soitin toistaa vain eurooppalaisia, alueen 2 tai 0, tai Blu-rayllä alueen B tai 0 levyjä, eli esim. laadultaan usein parhaat, amerikkalaiset Criterion-levyt eivät toistuisi.

Jotkut parhaista elokuvista ovat saatavilla hyvällä kuvanlaadulla vain amerikkalaisina versioina.

Vaihtoehtoisesti, amerikkalaisten levyjen toistoon voi tilata USA:sta edullisen Blu-ray-soittimen, ja käyttää tätä 230 - 110 V verkkomuuntajan kera.
Jotkut soittimet toimivat sellaisenaan molemmilla jännitteillä, käyttöohje kannattaa kuitenkin lukea tarkkaan ennen US-soittimen suoraa kytkentää 230 voltin jännitteeseen, väärä jännite polttaa soittimen :)
Hyvälaatuinen, kunnon liittimillä varustettu matkamuuntaja on suositeltava, verkkojännitteen kanssa ei kannata puuhailla huonoilla osilla.

USA:sta kannattaa yleensä tilata vain halpa soitin, jolloin vian sattuessa uuden laitteen voi tilata suuremmitta seremonioitta, takuu ei ole näissä todennäköisesti voimassa :) Toimivan Blu-ray-soittimen saa alkaen muutamalla kympillä, joten hyvistä levyistä voi iloita kohtuuhintaan.

Skaalaavista (arvioivat uudelleen kuvapisteiden määrän) soittimista voidaan valita signaaliksi esim. 1080p (Full HD-projektorille) tai 720p (1280 x 720-kuvapaneelin projektorille).
Mikäli skaalaus tehdään kuvalähteessä, projektorin kuvasuhteeksi tulee valita "native", "pixel to pixel" tms., jotta projektori ei skaalaa signaalia uudelleen. Mikäli skaalaus tehdään hyvälaatuisessa projektorissa, valitaan kuvalähteen signaaliksi suomalaisilla DVD-levyillä 576i.
Paras asetus löytyy kokeilemalla, käytä skaalaukseen / lomittelun purkuun parhaan kuvanlaadun antavaa laitetta.

Esim. kampausvirheitä, eli lyhyitä vaakasuoria häiriöviivoja liikkuvissa rajapinnoissa näkyy helposti halvimpien soittimien SD-kuvassa.


Tietokoneesta voidaan myös helposti rakentaa kotiteatteri-PC, HTPC. Kuvanlaatu on hyvä, ja moniin DVD / Blu-ray-ohjelmiin on saatavissa netistä aluekoodivapaa päivitys. Tietokoneen näytönohjaimessa tulee olla HDMI- tai DVI-kuvalähtö, ja äänikortissa digitaalinen äänilähtö.
Hiljainen tietokone on arvatenkin sopivin kotiteatteriin, ja kaukosäädin parantaa käyttömukavuutta.
Huonoja puolia ovat asennusongelmat, tutki tarkkaan kotiteatteri-PC-ohjelmiston asetusvalikko, mikäli esim. kuvasuhde on väärä, ja tietokoneen vaatima pitkä käynnistysaika. Blu-ray-asemat tuottavat myös joskus aiheettomia kopioinninsuojausvaroituksia.

Levyt voidaan toistaa myös palvelinpohjaisella Kaleidescape-järjestelmällä. Levyt ladataan Kaleidescapen levysäiliöön, joka kopioi levyt toimitukseen sisältyvään palvelimeen. Koko elokuvakirjasto on näin nopeasti saatavilla tuolista nousematta, ja elokuvat alkavat ilman Blu-ray-soittimista tuttua latausviivettä. Elokuvat voidaan esim. valita kosketusnäytöltä levyn kansikuvan tai tekstilistan mukaan.
Kaleidescape on laajennettavissa myös monihuonejärjestelmäksi, Kaleidescape hinnat alkavat n. 20.000 eurosta.
videoprojektori teatterissa
Cinema Trading logoteksti
Kotisivu
Dataprojektori esityksiin
Videotykit kotiteatteriin
Videoprojektori ammattikäyttöön
Valkokangas suurvalikoimasta
Yhteystiedot
Kotiteatteri: Usein kysyttyjä kysymyksiä

Olemme koonneet tälle sivulle vastauksia kysymyksiin aiheista kotiteatterin käyttö, asennus, ja rakentaminen.

Suunnittelemme helppokäyttäiset kotiteatterit veloituksetta, ystävällinen palvelu p. 02 538 7703, tai info@cinematr.fi.

Toimitamme kotiteatterituotteet edullisesti, pitkällä kokemuksella, pienet ja suuret projektit.
Copyright Cinema Trading 1997-2017
Teräväpiirtokuva, Ultra HD 4K ?

Teräväpiirtokuva (HD) vaatii projektorilta vähintään 1280 x 720 kuvapisteen tarkkuuden, sekä käytännössä myös digitaalisen HDMI-kuvatulon.
1920 x 1080 kuvapistettä on Full HD-tarkkuus, UHD-tarkkuuden 3840 x 2160 projektorit ovat myös jo hyvin saatavilla.
4K-projektorin kuva on samanaikaisesti hyvin terävä ja "sileä", tämä täytyy itse nähdä, kuvan realistisuus on uudella tasolla.
4K-projektorin kuvaa voidaan myös suurentaa kotikäytössä käytännössä rajoituksetta.

Myynnissä on myös "4K"-projektoreita 1920 x 1080-kuvapaneelein, mutta BenQ, Optoma, ja Sony 4K-projektorit toistavat aidon 3840 x 2160-kuvan. Jotkin muut 4K-projektoreiksi mainostetut laitteet toistavat vain puolet UHD-tarkkuuden kuvapisteiden määrästä :)

Mikäli teräväpiirtoprojektorin skaalaus, eli kuvapisteiden uudelleenarviointi on hyvälaatuinen, myös standarditarkkuuden DVD-levyillä kuva voi olla näillä hyvin suurikokoinen, pienit kuvapisteet eivät näy läheltäkään katsoen. Skaalattaessa DVD:n standarditarkkuudesta 1920 x 1080:n kuvan terävyys ei parane, mutta sitä voidaan katsoa lähempää, hyvällä Full HD-projektorilla voidaan usein tehdä seinänlevyinen kuva.
Ooppera on ehkä eniten teräväpiirtokuvasta ja Blu-ray-levyistä hyötyvä taiteenlaji, elokuvaharrastajan kannattaakin kokeilla myös oopperalevyjä, nämä ovat lisäksi yleensä aluekoodivapaita.

24 Hz signaalin kuvalähtö on hyvä ominaisuus Blu-ray-soittimessa, projektorin tukiessa 24 Hz elokuvasignaalia halvimmistakin soittimista saa käytännössä virheettömän kuvan, tai ainakin signaalin, riippuen itse levyn tuotannon laadusta :)
24 Hz:n kuvalla signaalia ei käsitellä Blu-ray-soittimessa, vaan elokuva viedään sellaisenaan projektoriin.
Filmielokuvat on alunperin kuvattu nopeudella 24 ruutua sekunnissa.

Blu-Ray-soittimia on jo myös saatavilla aluekoodivapaina, ja myös laatulevyjen tuottaja Criterion on jo aloittanut Blu-ray-levyjen julkaisun.


Mikä on HDMI-tulo ? DVI ?

HDMI, High Definition Multimedia Interface, on laitevalmistajien laajasti tukema digitaalinen kuva- ja ääniliitin.
HDMI-liitintä käytettäessä kuvaa ei tarvitse muuntaa välillä analogiseksi, vaan signaali viedään digitaalisena suoraan projektoriin.
Tämä parantaa huomattavasti projektorin kuvanlaatua, ostettaessa uusi kuvalähde onkin hyvä varmistaa, että laitteessa on HDMI- tai DVI-lähtö. HDMI-kaapelissa kulkevat myös uudet HD-ääniformaatit, jolloin kuvalähteestä ei ole tarpeen viedä AV-vahvistimelle erillistä äänikaapelia.

Kuvalähteet kytketään yleensä AV-vahvistimeen, jossa on useita HDMI-kuvatuloja. Mikäli AV-vahvistimessa tai projektorissa ei ole riittävästi HDMI-tuloja, kuvasignaalit voidaan viedä projektorille HDMI-signaalin vaihtimen kautta.
Haluttaessa jakaa kuva projektorille ja tv:lle AV-vahvistimessa tulisi olla kaksi HDMI-lähtöä, kuva voidaan jakaa myös aktiivisella HDMI-jakajalla.
Katso myös kohdat Millainen Blu-ray-soitin kotiteatteriin, sekä kotiteatterin kaapelointi.

HDMI-kaapelien laatu on vaihteleva, jotkut edullisetkin HDMI-kaapelit toimivat hyvin 15 m pituuteen saakka.
Laadukkaalla HDMI-kaapelilla jopa yli 20 m kaapelivetokin toimii usein hyvin, katso sivumme HDMI-kaapelit.
Kuvaan ilmestyy usein vaakasuoria, valkoisia häiriöraitoja ennen kuvan katoamista, mikäli pituus on kyseiselle kaapelille liian pitkä, tai liitin on irtoamassa laitteesta :)

Tavallista HDMI-kaapelia ei kannata taivuttaa jyrkälle mutkalle, käytä tarvittaessa kulmaliitintä, tai taipuisaa HDMI-kaapelia.

Pitkien HDMI-kaapelien toiminta kannattaa testata ennen asennusta, varsinkin upotettaessa kaapelit.

Yli 15 m HDMI-kaapeli kannattaa usein korvata CAT-kaapelilla, jolloin lyhyet HDMI-kaapelit kytketään CAT-lähetin - CAT-vastaanotin-pariin, ja CAT-rasioiden välinen pitkä kaapeliveto tehdään CAT "puhelin"-kaapelilla. Projektoriin ja kuvalähteeseen tulee siis lyhyt HDMI-kaapeli, ja lyhyiden HDMI-kaapelien väliin tulee pitkä CAT-kaapeli, jonka päissä pienet CAT-rasiat.
Toimitamme myös CAT- ja HDBaseT-järjestelmät, HDBaseT toimii käytännössä paljolti CATin tapaan.

HDMI on taaksepäin yhteensopiva DVI-liittimen kanssa; DVI on HDMI:n edeltäjä.


Valon määrä huoneessa ? Mustan taso ?

Hyvälaatuinen videotykki tuottaa varsin kirkkaan kuvan, eikä huonetta ole tarpeen pimentää täysin esim. jalkapalloa katseltaessa, yleensä valoa voi olla riittävästi esim. sanomalehden lukuun.

Kuvan kirkkaus riippuu toivotusta kuvakoosta, projektorin valotehosta, sekä valkokankaan hyötykertoimesta.
Parhaan teatteritunnelman ja kuvan mustan tason saa luonnollisesti pimentämällä huone täysin, ja tummapintaisessa tilassa projektorin valo ei heijastu uudelleen kankaalle samassa määrin kuin vaaleassa tilassa.

Projektori ei voi kuitenkaan tuottaa mustaa valoa, kuvan tummin kohta on kankaan värinen, kontrastieron ollessa riittävä näemme kuvan tummimman kohdan kuitenkin mustana. Hajavalon määrän vähentäminen pimennysverhoilla onkin helppo tapa parantaa kotiteatterin kuvanlaatua. Kotiteatterissa kuvan riittävän syvä tummin kohta, mustan taso, on tärkeimpiä subjektiiviseen kuvanlaatuun vaikuttavia tekijöitä.
Katso myös alla kohta "Seinien väri".
 
Useimpien kotiteatteriprojektorien kirkkaus on riittävä (tai liian suuri :) pimeään teatterihuoneeseen, suurellekin kuvalle.
Valoisassa, tai hyvin suuressa tilassa valotehoon ja kankaan hyötykertoimeen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Videoprojektorin valoteho saattaa olla myös kankaan kokoon nähden liian suuri, jolloin kuvan pohjasävystä tulee harmaa. Pienellä kankaalla, pimeässä huoneessa, kannattaa siis käyttää pienitehoista projektoria, ja asettaa lampun tehonsäätö minimiin.

DLP-projektorien peilipaneelin kontrasti on hyvä, eikä näissä yleensä käytetä dynaamista iiristä, mustan taso on muutenkin riittävän hyvä, ja kuvassa voi olla samanaikaisesti kirkasta ja mustaa, eli ns. ANSI-kontrasti on tällöin erinomainen.

Projektorin kuvan kirkkauden säätö on itse asiassa mustan tason säätö; älä säädä kirkkautta turhaan liian korkealle. Liian korkea kirkkauden asetus tekee mustasta harmaata, liian alhainen asetus näyttää lähellä mustaa olevat tummanharmaat sävyt mustina.

Elokuvia katsottaessa suuri kuvakoko on usein tärkeämpää kuin kuvan dynaamisuus. Jopa alle 1000 ANSI lumenin projektorilla saadaan pimennetyssä tilassa komean kokoinen kuva, ja elokuvilla himmeämpään kuvaan tottuu melko nopeasti.

Valoisassa Lifestyle-teatterissa, tv-ohjelmia ja urheilua katsottaessa valotehoa tarvitaan enemmän, varsinkin 3D-kuva vaatii paljon valotehoa.
Kaupallisiin elokuvateattereihin verrattuna kotikuva on pieni, teatteritunnelman aikaansaamiseksi seinän leveys kannattaakin usein käyttää hyväksi, projektorin optiikan heittosuhteen salliessa.

Kuvan kirkkautta voidaan tarvittaessa parantaa suuren hyötykertoimen valkokankaalla, kaikkein suurimmilla hyötykertoimilla projektorin tulisi olla mahdollisimman kaukana valkokankaasta, ja myös kaareva valkokangas parantaa näillä kirkkauden tasaisuutta.
Esim. Optoma HD27 on edullinen projektori valoisaan tilaan, kuten myös esim. UHD-malli Optoma UHD550X.


Miten tunnistan teknisesti hyvälaatuisen DVD-levyn ?

Parhaat DVD-elokuvien kuvanlaatuvertailut julkaisee usein DVDBeaver, katso myös suoraan aakkosellinen hakemisto.

Parhaita harrastajan elokuvia, parhaita levyjä, sekä ostopaikkoja on listattu laajalla elokuvasivullamme.

Teknisesti hyvälaatuisen levyn tulisi olla esim.
- tallennettu progressiivisessa muodossa; lomiteltu signaali aiheuttaa usein moderneissa näytöissä voimakkaita kampausvirheitä, katso kohta Mitä tarkoittaa i/p-kuva?.
-  olla laajakangaselokuvalla anamorfinen (anamorphic, tai enhanced for 16:9, tai widescreen tvs).
Letterbox-versioissa signaali on 4:3, ja yritettäessä venyttää laajakuva 16:9-kankaalle projektorin letterbox-asetuksella kuva/teksti leikkaantuu ylä- ja alareunoista. Ei-anamorfisilla letterbox-laajakangasversioilla kuva on siis 16:9-näytöissä anamorfista kuvaa pienempi, mikäli projektorin linssin zoomausvara ei riitä suurempaan suuntaan.
- olla kaksikerroslevyllä (dual layer, DVD-9), tämä mahdollistaa kaksinkertaisen keskimääräisen bittivirran 1-kerroslevyyn (DVD-5) verrattuna, vähentäen kompressiovirheitä.
- tallennettu filmiltä, eikä muunnettu toisesta videostandardista, turha muunnos tekee kuvan pehmeäksi. Mikäli filmin PAL- ja NTSC-versiot ovat samanpituiset, toinen on usein videomuunnos. Filmin kesto lyhenee 4% perinteisessä PAL-muunnoksessa, nopeutettaessa 24 Hz:n filmi 25 Hz:n PAL-vaihtumisnopeuteen (2 lomiteltua kenttää x 25 = 50 Hz virkistystaajuus).
- vanhemman elokuvan tulisi olla restauroitu, harvemmin toteutuva ehto Suomi-levyissä.

Kielitaitoisen henkilön ei kannata tyytyä vain elokuvien Suomi-versioihin, parhaaseen kuvanlaatuun (tai klassikoilla usein edes hyväksyttävään :) pyrkiessään kannattaa hankkia aluekoodivapaa DVD / Blu-ray-soitin (region code free) ja moninormiprojektori.
Monia maailman parhaita elokuvia ei ole lainkaan saatavilla Suomesta.


Mitä tarkoittaa projektorin kiinteä tai dynaaminen iiris ?

Useimpien DLP-projektorien linssin valoaukko eli iiris on kiinteä. DLP-mallien mustan taso ja kontrasti ovat tyypillisesti niin hyvät, ettei laitteen valotiellä tarvita himmennintä, eli valoaukon halkaisija pysyy vakiona.
Tällöin kuvassa voi olla samanaikaisesti sekä täydellä valoteholla tuotettuja huippukirkkaita, että mustia osia; tämä on yksi syy siihen, miksi DLP- eli mikropeiliprojektorien kuva on jossain määrin LCD-laitteita elävämpi. Digitaalisen elokuvateatterin ammattiprojektorit ovat DLP-malleja.

LCD-kotiteatterimalleissa on yleensä dynaaminen iiris, näiden kuvapaneeli vuotaa varsin voimakkaasti valoa pimeissäkin kuvissa.
Mustan tason, ja samalla kontrastilukemien parantamiseksi, LCD-kotiteatterimalleissa on yleensä ns. dynaaminen iiris, eli säädettävä himmennin, joka vähentää laitteen valotehoa tummissa kuvissa. Iiriksen toiminta saattaa myös näkyä kirkkauden nopeana vaihteluna, "pumppauksena".

Dynaamista iiristä käyttäen voidaan näyttää vuorotellen joko kirkas, tai tumma kuva, mutta kuvassa ei voi samanaikaisesti olla sekä huippukirkasta, että mustaa. Dynaamisella iiriksellä saadut kontrastilukemat ovat siis selvästi laitteen todellista kontrastia paremmat, eivätkä ne ole vertailukelpoisia kiinteää iiristä käyttävien mallien kanssa.
Katso myös SXRD-projektorien hyvät puolet.

LCoS-projektorit, kuten Sony SXRD, toimivat heijastusperiaatteella DLP:n tapaan, peilipaneelin tilalla on päällystetty silikonipaneeli.


Kotiteatterin kaapelointi ? Miten kuva viedään videotykille ?

Kuvalähteet on usein helpointa kytkeä lyhyillä HDMI-kaapeleilla AV-vahvistimeen, jota viedään pitkä HDMI-kaapeli tai langaton yhteys projektorille.

Kuvasignaalit voi viedä myös suoraan videotykille erillisillä, pitkillä kaapeleilla (kunhan projektorissa on riittävästi tuloja), tai ne voidaan viedä lyhyillä HDMI-signaalin vaihtimeen, josta viedään videoprojektorille yksi kaapeli.
Yhden kaapelin vedossa kuvalähde valitaan kotiteatterivahvistimen / HDMI-vaihtimen kaukosäätimellä.

Paras kuvanlaatu saadaan yleensä HDMI-kaapelin kautta. Mikäli kuvalähteessä ei ole HDMI (tai DVI)-lähtöä, kuvasignaali kannattaa viedä joko komponenttina (tavallisesti 3 kpl yksinapaisia RCA-liittimiä), RGB:nä (projektorissa yleensä 4 RCA-liitintä, 3 väriä + tahdistus), s-videona (pieni 4-napainen s-videoliitin), tai komposiittivideona (1 RCA-liitin). Kuvanlaatu tavallisesti heikkenee mainitussa järjestyksessä, mutta kokeilemallahan tuo selviää; laitteiden kuvalähtöjen toteutuksessa on eroja.

Yli 15 m kaapelivedolla kannattaa käyttää CAT-järjestelmää HDMI-kaapelin sijaan, katso kohta Mikä on HDMI-tulo.

Vaikeapääsyiseen paikkaan upotettaessa kannattaa ehkä asentaa myös joitain varakaapeleita :)

Mikäli HDMI-kaapelia ei voida asentaa kaapelikoteloon tai upottaa rakenteisiin, langaton HDMI-järjestelmä on hyvä ratkaisu.

Mikäli kuvassa on signaalikaapelista johtuvia häiriöitä, kuten väritöntä "maadoitusväreilyä", tarkista kytkettyäsi virran pois, ettei rispaantunut kaapeli ole lähellä oikosulkua (avattavan, kuten scart-) liittimen sisällä. Kuvalähteen ja tykin kytkentä samaan jakorasiaryhmään auttaa toisinaan.

Muista sammuttaa vahvistimen virta ennen äänikaapeleiden kiinnitystä, jotta kytkennästä aiheutuva pamaus ei riko kaiutinelementtejä :)
Katso myös kohta "Millainen Blu-ray-soitin kotiteatteriin?".


Mistä kotiteatterin ääni ? Miksei ääni kuulu ?

Kytkettäessä kuvalähteet AV-vahvistimeen digitaalisilla HDMI-kaapeleilla myös kuvalähteen ääni kulkee vahvistimeen HDMI-kaapelissa.

Kuvalähteiden äänet voidaan vaihtoehtoisesti viedä AV-vahvistimeen erikseen, joko koaksiaali- tai valokaapeleilla. Kotiteatteriin asennetaan tavallisesti monikanavainen kotiteatterivahvistin, johon kaiuttimet kytketään. Mikäli kuvalähteessä ei ole digitaalista äänilähtöä, ääni viedään vahvistimeen analogisena, tavallisesti 2 kpl 1-napaisia RCA-liittimiä, jotka on merkitty R ja L, oikea ja vasen äänikanava.

Vahvistimen kaukosäätimellä valitaan kulloinkin käytössä oleva äänitulo. Äänen puuttuminen johtuu usein väärästä AV-vahvistimen tulovalinnasta (esim. Blu-ray-soitin, digiboksi vai pelikone). Muita ehdokkaita ovat äänen mykistyksen päälläolo kuvalähteessä / vahvistimessa, liian hiljainen äänenvoimakkuus, sekä kuvalähteen tai vahvistimen käyttöjärjestelmän kaatuminen, joka korjautuu sammuttamalla / kytkemällä uudelleen kuvalähteen / vahvistimen virta.
Tarkista myös, että äänikaapelit ovat paikoillaan, ja oikeisiin liittimiin kytketyt :)

Mikäli kyseessä on digiboksi tai satelliittiviritin, tarkista myös, että kyseisestä tv-kanavasta on valittuna oikea äänikanavavaihtoehto, kts. laitteen käyttöohje. Äänen ja kuvan ollessa epätahdissa, varsinkin monissa satelliittivirittimissä on säätö äänen viivästykseen.

3D-kuvaa AV-vahvistimen läpi katsottaessa vahvistimen tulee tukea 3D:tä, vanhempaa vahvistinta käytettäessä 3D-kuvalähteen voi kytkeä myös suoraan projektoriin. Toimitamme myös esim. Denon ja Maranz AV-vahvistimet sekä kaiuttimet kohtuuhintaan projektorin ostajalle :)

Haluttaessa kuva sekä projektorille että tv:lle AV-vahvistimessa tulisi olla kaksi HDMI-lähtöa, muuten voidaan käyttää HDMI-signaalin jakajaa. Vakiodekooderien ohella elokuvillla hyödyllisin äänitila olisi monotoiminto, jolla kaikki kanavat pakotettaisiin keskikaiuttimeen, tästä olisi iloa "parannetulla" monoäänellä pilatuilla levyillä. Monoäänen tulisi kuulua vain keskikaiuttimesta.

Mikäli ääni puuttuu monikanavasignaaleilla osasta kaiuttimia, tai on kovin kaikuisa, saattaa vahvistimesta olla valittuna väärä toimintatila.

Normaalikokoisessa kotiteatterissa, 8 ohmin kaiuttimilla 1,5 mm2 kaiutinkaapeli on yleensä riittävä etukaiuttimille, takakaiuttimille 2,5 mm2 saattaa olla tarpeen, varsinkin, jos kaiuttimien impedanssi käy kovin alhaalla. Kaapeli, jonka napaisuus on merkitty, on asennuksen kannalta mukavampi.(virheellinen napaisuus, + / -, kytkee kaiuttimet vastakkaisiin vaiheisiin, joka sotkee äänikentän täysin :)


Heikentääkö pitkä kaapeliveto kuvanlaatua ?

Pitkä kaapeli ei heikennä digitaalisen kuvan laatua, kunhan kaapeli on hyvälaatuinen, ja käyttötarkoitukseen sopiva.
Digitaalinen kuvasignaali voidaan viedä käytännössä virheettömänä vaikkapa toiselle puolelle maapalloa, joten kotiteatterissa digitaalinen kuva saadaan helposti hyvälaatuisena projektorille saakka :)

Minne kaapelit asennetaan ?

Kaapelien asennus on usein joko pinta-asennuksena kaapelikoteloihin, katon tai seinän sisään kaapeliputkiin upotettuina, tai jotkin heikkovirtakaapelit myös esim. onttoon mattolistaan piilotettuina. Lattialla lepäävät johdot muodostavat kompastumisvaaran :)

Asenna riittävän tilavat putket, HDMI-liitin on n. 20-25 mm levyinen; toimitamme myös liittimien irtokuorin varustettuja HDMI-kaapeleita.
Valkokangas kotiteatteriin suurvalikoimasta
Kotiteatteriprojektorit
Ystävällinen ja nopea palvelu, kaikki tiedustelut
Full HD videotykki tai Ultra HD projektori kotiin
Full HD videotykki tai Ultra HD projektori kotiin
Valkokankaat suurvalikoimasta
Valkokangas suurvalikoimasta
Irtovalkokankaat, myös ääntä läpäisevät
Irtovalkokankaat, myös ääntä läpäisevät
Valkokangas kotiteatteriin suurvalikoimasta
Mitä tarkoittaa i / p-signaali, 1080p, 1080i, 720p, 576i, 480i-kuva ?

Perinteisen, normaali (SD) tarkkuuden videokuvan yksittäinen ruutu on lomiteltu (i, interlaced), koostuen kahdesta erillisestä kentästä, parilliset ja parittomat vaakajuovat. Kentät toistettiin kuvaputkitekniikkaan perustuvissa CRT-projektoreissa vuorotellen. Perinteisellä lomitellulla kuvalla tallentava videokamera kuvaa nämä kaksi kenttää hieman eri aikaan, joten liikkuvan kuvan osakentät ovat hieman erilaiset.
CRT-projektorilla nämä kentät näytettiin lomiteltuina, alkuperäisessä järjestyksessä.
Tällöin kuvanlaatu parantuu lomittelulla :), nopeat liikkeet näyttävät vähemmän nykiviltä, koska liikkeen muodostavia ruutuja on enemmän.

Modernit DLP / LCD-projektorit tai taulutelevisiot eivät kuitenkaan osaa näyttää lomiteltua kuvaa; vaikka kuva päivittyisikin riittävän nopeasti, olisi puolet pikseleistä aina mustia, heikentäen valotehoa.
Uusien projektorien kuva onkin aina progressiivinen (p, progressive), eli koko ruutu näytetään aina kerralla.
Lomiteltu kuva tulee siis muuntaa progressiiviseksi, ennen kuin se voidaan näyttää muilla kuin kuvaputkitekniikkaan perustuvilla näytöillä.

Muunnos voi aiheuttaa tyypillisesti kahdenlaisia häiriöitä kuvaan: Kampausvirheet ovat lyhyitä vaakasuoria häiriöviivoja liikkuvissa rajapinnoissa. Kampausvirheet syntyvät yhdistettäessä kaksi hieman erilaista liikkuvan kuvan kenttää sellaisenaan, liikkuvien objektien reunojen ollessa hieman eri kohdissa eri osakentissä. Mikäli osakenttien kuvan objektien reunat arvioidaan keskimääräisiksi, usein useita eri kuvia vertaamalla, kampausvirheet vähenevät, mutta kuvasta tulee pehmeämpi.

Projektorien lomittelun purkuominaisuudet vaihtelevat, parhaissa näytöissä käytetään useiden erilaisten purkutekniikoiden yhdistelmiä.
Uusimmat videokamerat kuvaavat signaalin suoraan progressiivisena, jolloin kampausvirheitä ei synny näytöissä.
Kotiteatterin elokuviin kampausvirheet päätyvät skannattaessa filmi videokameralla nauhalle.

Kuvasignaalin i- tai p-kirjaimen edessä oleva luku ilmaisee kuvan vaakajuovien, tai nykyään pikemminkin vaakasuorien pikselirivien määrän. Perinteinen eurooppalainen PAL-kuvasignaali on 576i, eli 576 vaakariviä on järjestetty lomittain; 480i on amerikkalainen NTSC-videosignaali.
720p-kuvassa on 720 vaakariviä progressiivisessa muodossa; koska juovia on enemmän samalla alueella, kuva on PAL-signaalia terävämpi.
1080p-kuvassa on, ei kovin yllättäen, 1080 kuvapisteriviä progressiivisessa muodossa, tämä on Full HD-kuva.
2K-tarkkuuden projektoreissa on 2048 x 1080 kuvapistettä, UHD-projektoreissa 3840 x 2160, ja varsinainen 4K-tarkkuus on 4096 x 2160.

Soittimen oikeantyyppisen signaalin valinnasta enemmän edellä, kohdassa "Millainen Blu-ray-soitin kotiteatteriin?".





Kotiteatterin rakentaminen: Seinien väri ?

Varsinainen teatterihuone kannattaa kuvanlaadun kannalta sisustaa tummilla sävyillä, näin saadaan paras kuvan mustan taso.
Vaaleat seinät heijastavat huoneeseen tulevan, ja myös itse projektorin tuottaman valon uudestaan kankaalle, mikä heikentää mustan tasoa.

Valkeaan huoneeseenkin voi toki hyvin asentaa kotiteatterin, harmaa tai optinen valkokangas parantaa tällöin kuvanlaatua.

Seinien väri vaikuttaa hieman myös kuvan väriin, esim. punaiset seinät heijastavat punaista hajavaloa kankaalle, mutta kotikäytössä tästä ei yleensä kannata murehtia, vaan keskittyä pikemminkin teatterin ulkonäköön.

Värikriittisessä, ammattimaisessa videoeditointikäytössä huoneen seinissä on parasta käyttää harmaan sävyjä, ja projektori tulee kalibroida usein fotospektrometrillä tietokonenäyttöjen tapaan.

Kotiteatterihuoneen koko / mitat ?

Tilan salliessa, suurempi on parempi :) Edullisellakin kotiteatteriprojektorilla saa usein helposti jopa 4 - 5 metrin levyisen kuvan pimennetyssä, tummaseinäisessä huoneessa, ja mikäli hinta ei ole esteenä, voidaan mennä kaupallisten elokuvateatterien kokoihin saakka :)

Uudisrakennuksessa kotiteatterin kokoa voi siis kasvattaa tilan ja budjetin rajoissa.
Erillisen teatterihuoneen pituus olisi hyvä olla vähintään 1,5 x leveys, mielellään enemmänkin, neliömäiseenkin tilaankin saa luonnollisesti teatterin.
Kotiteatterin suunnittelu kannattaa usein aloittaa vierailemalla oikeassa, kupallisessa elokuvateatterissa :)

Tyylikkäin kotiteatteri saadaan usein rakentamalla ääntä läpäisevän kankaan kohdalle kevyt luukullinen väliseinä, jolloin kankaan taakse on helppo pääsy.
Suomessa teatteri rakennetaan kuitenkin useimmiten olohuoneeseen, jolloin se kannattaa ihanteellisesti asentaa huoneen pidempään suuntaan katseluetäisyyden ja kuvakoon maksimoimiseksi, katso yllä kohta Minkä kokoinen valkokangas kotiteatteriin.
Huoneen korkeuden pitää riittää myös kankaan alle tai ylle sijoitettavalle keskikanavan kaiuttimelle, mikäli kaiuttimia ei sijoiteta kankaan taakse.

Valkokankaan korkeuden laskenta:
16:9-kankaan korkeus on 0,5625 x kuvan leveys, esim. 3,5 m levyinen 16:9-kangas on 1,97 m korkea.
Kuvasuhde voi toki olla muukin, enemmän sivullamme valkokankaat.


Mistä istuimet kotiteatteriin ?

Toimitamme myös laadukkaat istuimet kotiteatteriin, katso sivumme kotiteatterituolit, sekä myös D-BOX Motion Code tuolien täristysjärjestelmät.
 
Tavallisista tuoleista esim. Isku on myynyt varsin hyvää tuolia nimellä Natuzzi Poltrona, mustalla verhoilulla käyttökelpoinen istuin. 81 cm:n leveys on varsin sopiva, mutta 105 cm:n korkeus on liikaa eturiviin. Kotiteatteri-istuimia ja -rekvisiittaa löytyy myös googlaamalla home cinema seating.

Varsinaisessa teatterihuoneessa takarivin tuolit tulisivat ihanteellisesti korotetulle lattialle, katso kuvat sivullamme kotiteatterituolit.


Kotiteatterin huomaamaton asennus olohuoneeseen ?

Aaltomaisen kotelon Screen Line Wave, sekä yksinkertaisen tyylikäs ORAY Square ovat arkkitehdeille mieluisia moottorivalkokankaita, kauniilla kotelolla.
Näitä olisi sääli piilottaa :) Kangaspinta voi olla myös kokovalkea, sivukiristysmekanismia myöden, antaen ilmavan vaikutelman.

Mikäli sinänsä tyylikäs valkokangas halutaan kuitenkin asentaa täysin huomaamattomasti, kangas voidaan piilottaa.
Tarjoamme runsaan valikoiman kattoon upotettavia valkokankaita, joilla kangaspinta laskeutuu välikaton pinnassa olevan sapluunan läpi.
Itse teettämämme kangas on tässäkin edullisin vaihtoehto. Tee se itse-rakentajan kannattaa tehdä kankaan kohdalle irrotettava kattolevy, jotta kangasta voidaan tarvittaessa huoltaa, valkokankaissa on toki harvoin huoltotarvetta.

Esim. Da-Lite Floor Model C, Euroscreen Connet Floor, ja Grandview Motorized Floor-Up Screen voidaan upottaa laitehyllyyn.

Tavallinen pinta-asennettava valkokangas voidaan piilottaa kankaan rullan peittävällä L-muotoisella levynpalalla, joka maalataan tai tapetoidaan seinän tai katon väriin. Jotkut valkokankaan kotelot ovat myös tilattavissa RAL-sävyyn maalattuna, tai puuviilulla päällystettynä.

Screen Research Reference X-Mask-valkokankaaseen saa lisävarusteena moottorilla liikkuvan, kankaan pinnan peittävän grafiikkateoksen, valkokangas näyttää suljettuna taululta.

Tv:n jäädessä valkokankaan taakse Screen Line Wave moottorivalkokangas rullautuu kotelon etuosasta, jättäen laskeutuvan kankaan taakse 116 mm tilaa esim. tv:n tai taulun ohitukseen. Valkokangas voidaan myös tuoda irti seinästä telineillä, tai kiinnittää kattoon.
Toimitamme myös vain 15 mm syvyisiä, ohuita tv-telineitä.

Kuvaseinän voi myös maalata täyshimmeällä, valkoisella maalilla, jolloin kangasta ei tarvita. Valkokankaalla kuvan väritoisto, kirkkaus jne. ovat yleensä paremmat, eikä kankaalla ole maalauksesta aiheutuvia juovia :) Kaiuttimia ei myöskään saa piiloon maalatun seinän taakse.

Kattoteline voi olla myös kaunis Vogels, ja projektori voidaan kiinnittää myös seinätelineellä, ylösalaisin, joskus myös hyllylle.
Mikäli naapurihuonetta voidaan hyödyntää, kuva voidaan myös projisoida seinässä olevasta aukosta.
Projektori voi myös laskeutua välikatosta projektorihissillä.

Kotiteatterikaiuttimet voidaan upottaa seinään, useimmiten käytetään huoneen puolelle tulevia, pienikokoisia kaiuttimia.
Pienet kaiuttimet tarvitsevat yleensä tuekseen erillisen matalaäänikaiuttimen, subwooferin, joka voidaan sijoittaa kohtuullisen vapaasti.
Kaiuttimet voidaan sijoittaa myös valkokankaan taakse, tämä vaatii ääntä läpäisevän valkokankaan.

Kaiutinkaapelit voidaan asentaa listojen tai koteloiden sisään; "langattomat" kaiuttimet vaativat myös yhden langan, virtakaapelin.
Esim. useat Ben, Optoma, ja Sony videoprojektorit saadaan myös langattomalla HDMI-lähetin / vastaanottimella varustettuna.


Kuvan rajaus ?

Perinteisesti elokuvat projisoidaan kaikilta reunoiltaan osittain kankaan mustien rajojen päälle, tämä piilottaa pienet geometriavirheet ja signaalin reunahäiriöt näkyvistä, sekä parantaa usein koettua kontrastia muuhun huoneeseen.

Mikäli valkokankaassa ei ole mustia rajoja, tämän voi rajata esim. kangasesiripuilla, tämä antaa teatterimaisen vaikutelman.

Uusien projektorien valoteho on kuitenkin niin paljon vanhoja CRT-projektoreita suurempi, että mustia rajoja ei välttämättä tarvita, kontrasti muuhun huoneeseen on muutenkin usein riittävän suuri.

Elokuvia on myös monissa eri kuvasuhteissa, ja kokovalkoisella kankaalla filmin kuva-ala on kokonaan näkyvissä.

Liikkuvilla, moottoroiduilla maskeilla varustetut valkokankaat ovat hyvin näyttäviä, ja vaihtavat kuvasuhdetta tarpeen mukaan, elokuvateatterin valkokankaiden tapaan.
Maskivalkokankaat tarjoavat viihdettä koko rahalla myös ilman kuvaa :)


Pimennysverhot ?

Jousi- tai ketjukäyttöiset pimennysrullaverhot ovat edullinen ratkaisu kotiteatterin mustan tason parannukseen, suuri värivalikoima, mittatilaus.
Moottoroidut pimennysverhot ovat käytön kannalta mukavimpia, toimitamme myös pimennysverhoja, joita voidaan ohjata yhdessä valkokankaan kanssa, monikanavaisella kaukosäätimellä.

Mikäli pieniä ikkunoita on paljon lähekkäin, yksi suuri verho on usein helpoin ratkaisu.

Verhon tulee olla selvästi ikkunaa suurempi, jotta valoa ei pääse vuotamaan reunoista. Paras lopputulos saadaan ympäröimällä ikkuna L-listoilla, joissa kangas kulkee. Listan tulee olla sitä leveämpi, mitä loivemmasta kulmasta verhoa katsellaan, ja listan sisäosan voi maalata mustaksi valoheijastusten vähentämiseksi. Verhon tulee mahtua kulkemaan kanaalissa vapaasti, paikalleen kiilautunut moottoriverho voi rypistyä.

Pimentävät sälekaihtimet on varustettu lomittaisilla rei'illä, jolloin valovuoto vähenee, paras pimennys saadaan pimennysrullaverhoilla.
Suuren oviaukon pimentäminen onnistuu esim. hieman lattiaa laahaavalla samettiverholla.

Moottoroidut esiriput / verhokisko: Haluttaessa näyttävää, teatterimaista verhoa kotiteatteriin, moottoroitu esirippu on näyttävä ratkaisu.

Voimme teettää moottoroidun verhokiskon mieluisaan pituuteen, kiskon pituus on valittavissa välillä 1 - 12 m.
Moottoriverho voi liikkua joko keskeltä sivuille, tai koko verho oikealle tai vasemmalle.

Verhoja voidaan siirtää myös käsin mekanismia vahingoittamatta, ja verhot voivat liikkua myös kulman ohi.
Voimme toimittaa paketin sopivista osista, esim. langaton kauko-ohjain voidaan haluttaessa yhdistää joidenkin valkokankaiden ohjaimeen.


Kotiteatterin akustointi ?

Rakennettaessa kotiteatteri voimakkaasti kaikuvaan, esim. betonipintaiseen tilaan, huoneen jälkikaiunta-aikaa voidaan lyhentää käyttämällä ääntä vaimentavia, pehmeitä materiaaleja. Toimitamme tyylikkäitä akustiikkapaneeleita esim. valmistajilta Wigfoam ja Paroc.

Vaimennus on sitä tehokkaampi, mitä enemmän pehmeitä materiaaleja huoneessa on, ja ulottuu sitä matalimmille taajuuksille, mitä paksumpia materiaalit ovat.

Mikäli matoilla, sohvilla, tms. ei saada toivottua tulosta, akustiikkalevyt ovat tehokas äänenvaimentaja.
Akustiikkapaneeleita voidaan usein kiinnittää helposti kattoon, erivärisistä ja -muotoisista levyistä voidaan myös rakentaa näyttävä kokonaisuus.

Sopiva lähtökohta paneelien sijoitukseen on usein esim. puolet katosta huoneen keskeltä, takaseinän yläosa, sekä sivuseinillä ensimmäisten ääniheijastusten kohdat.

Matalien äänien vaimennus vaatii usein akustiikan mittauksen perusteella sijoitettavat resonaattorit.


Kuvia kotiteattereista

Erillisen kotiteatterihuoneen sisustuksessa vain budjetti rajoittaa mielikuvituksen lentoa :), tässä inspiraationa linkitettyjä kuvia kotiteattereista:
Ranskalainen Votre Cinéman galleria on hyvä lähtökohta kotiteatterihuoneen rakentajalle, kuvia löytyy myös rakennusvaiheesta.

Monissa vanhoissa custom-teattereissa kuvakoko on vielä CRT-projektorien valtakauden perintönä huoneen kokoon nähden turhan pieni, mutta tässä upeassa Smx-teatterissa seinän leveys on hyödynnetty varsin hyvin, ja valaistus on kaunis.
Sivultamme kotiteatterituolit löytyy myös kuvia kotiteattereista.

Laajalla sivullamme valkokankaat on n. 100 kuvaa valkokankaista, katso esim. kaareva VistaCurve ja dnp Supernova Core.


Kotiteatterin rakentaminen edullisesti ?

Toisin kuin edellisen kappaleen kuvista voisi päätellä :), kotiteatterin rakennus voidaan haluttaessa toteuttaa myös varsin edulliseen hintaan.
Projektorin voi ostaa käytettynä, varsinkin DLP-projektorien peilikennojen kuvanlaatu pysyy pitkään moitteettomana, LCD-projektorien kennot muuttavat väriään ja sumentuvat usein ajan myötä.

Valkokankaan voi rakentaa itse irto- tai purjerengaskankaasta; toimitamme kymmeniä erilaisia.
Uuden Full HD projektorin saa edullisimmillaan selvästi alle tuhannella eurolla, tai käytetyn projektorin pikkurahalla.

Blu-ray-soitinta varten ei tarvitse välttämättä ostaa uutta kotiteatterivahvistinta, Blu-ray-levyt toimivat hyvin myös vanhoilla vahvistimilla, joissa on "vanha" Dolby Digital-ääni, uudet "HD"-ääniformaatit eivät ole levyillä ainoina vaihtoehtoina.
Mikäli äänenlaatuun haluaa panostaa, kaiuttimien vaikutus äänenlaatuun on vahvistinta suurempi.

Uudet ääniraidat ovat myös useimmiten käytössä kaupallisilla viihde-elokuvilla, hyvin monissa laatuelokuvissa on mono-ääni :)

Hyvälaatuinen valkokangas on yleensä projektoria pitkäikäisempi hankinta, pienellä budjetilla laadukas valkokangas on usein hyvä sijoitus.

Imaging Science Foundation-sertifikoitu Screen Research-valkokangas palvelee pitkään - kunhan valkokangas on riittävän suuri :)


3D valkokangas ?

Kotiteatterin kolmiulotteinen kuva voidaan tuottaa kahdella tavalla: Aktiivinen 3D, jossa sähköiset suljinlasit tuottavat vuorotellen oikeaan ja vasempaan silmään o / v kuvakanavan. Kanavaerottelu on parhaimmillaan erinomainen, mutta lasien välkyntä saattaa aiheuttaa katseluväsymystä.
Parhaat kaupallisten teatterien 3D-projektorit toimivat käytännössä välkkymättömällä 144 Hz taajuudella.

Aktiivinen 3D-kuva toimii normaaleilla valkokankailla, 3D-tekniikka tosi heikentää selvästi projektorin valotehoa. Mikäli videoprojektorin valoteho ei ole riittävä 3D-tilassa (yleensä on), kirkkautta voidaan lisätä suuren hyötykertoimen valkokankaalla, kuten Harkness Perlux.
 
Passiivinen 3D käyttää hyväkseen valon polarisaatiota, ja polarisoivat 3D-lasit eivät aiheuta katseluväsymystä. Passiivinen 3D vaatii kuitenkin polarisaation säilyttävän 3D-valkokankaan, kuten tarjoamamme Da-Lite 3D Virtual Grey, Harkness Spectral 240, sekä Screen Line Tela 3D.
3D-kangas on parhaimmillaan dokumenteilla ja peleillä, elokuvatarjonta on enimmäkseen kaupallisia viihde-elokuvia :)


Lampun kesto / hinta / tehon säätö ?

Keskivertoprojektorin lamppu kestää keskimäärin ehkä noin 1500 - 2500 tuntia, pitkäikäisimmät lamput ihanneoloissa, joihin harvoin kotona päästään, jopa 4000 - 10000 h, lamppujen kestoikä vaihtelee suuresti myös yksilöittäin.
Suuritehoiset lamput ovat yleensä pienitehoisia lyhytikäisempiä.

Mikäli laitteessa on lampun tehonsäätö, voi tehon ekotilaan pudottamalla lisätä selvästi lampun käyttöikää, projektori hiljenee samalla.

Lampun tehon vähennys parantaa myös kuvan mustan tasoa, joten lamppua ei kannata turhaan käyttää "normaali"tilassa. Pimeässä huoneessa täyttä lampputehoa tarvitaan usein korkeintaan lampun käyttöiän lähestyessä loppuaan, lampun valoteho heikkenee ajan myötä.

Laitteen usein tapahtuva sammuttelu, varsinkin ilman ajastimen määräämää jälkijäähdytystä, lyhentää lampun kestoa, kuten myös ilman epäpuhtaudet. Kotimallien lamput ovat on tyypillisesti n. 200 - 350 € hintatyhmässä, edullisimpien projektorien lamput ovat yleensä halvimpia.
Moniin muihin harrastuksiin verrattuna projektorilamput ovat kuitenkin edullisia :)

LED- tai laser-valolähteellä varustetuissa malleissa valoyksikön kesto voi olla jopa 20.000 - 30.000 tuntia. Nämä projektorit ovat käytännössä huoltovapaita valolähteen osalta, LEDit tai laser kestävät yleensä laitteen normaalin käyttöiän.

3-putkisissa CRT-projektoreissa ei myöskään ole lamppuja, vaan pitkäikäiset kuvaputket; nämäkin voi tarvittaessa vaihtaa.
Seleco suositteli CRT:n vaihtoväliksi n. 10.000 h, mutta ovat usein kestäneet jopa moninkertaisen ajan.


Oikean kuvasuhteen valinta ?

Kuvasuhde tulee valita oikein sekä näytössä että kuvalähteessä, jotta kuvan geometria pysyisi virheettömänä.

16:9-kuvasuhteen projektoria käytettäessä kuvalähteiden, kuten Blu-ray-soittimen ja digiboksin, asetuksissa (setup) tulee kuvasuhteeksi valita normaalisti 16:9. Muut vaihtoehdot, kuten Letterbox, on tarkoitettu laajakuvan sovitukseen 4:3-näyttöihin, tai ei-anamorfisen DVD-kuvan projisointiin 16:9-näytöissä.
Nämä vaihtoehdot leikkaavat yleensä kuvaa reunoista, vaikka geometria pysyisikin oikeana.

Anamorfisella 16:9-signaalilla projektorin kuvasuhteeksi valitaan 16:9. Mikäli skaalaus halutaan tehdä kuvalähteessä, valitaan projektorissa asetukseksi "native", "pixel to pixel" tms.
Mikäli 4:3-kuva näyttää 16:9-asetuksella liian leveältä, kuvasignaali ei ole tarkoitettu 16:9:lle, vaan sitä tulee kaventaa valitsemalla 4:3-kuvasuhde. Katso myös kohta "Millainen Blu-ray-soitin kotiteatteriin".

Monet tv-kanavat, kuten YLE, lähettävät jo kaikki lähetykset 16:9-muodossa, jolloin 4:3-signaaleilla kuvan sivuille jää automaattisesti tyhjää, eikä  kuvasuhdetta ei yleensä ole tarpeen vaihtaa kaukosäätimellä.

Joissain projektoreissa on myös käyttäjän portaattomasti säädettävissä olevia kuvasuhteita, mikäli muut keinot epäonnistuvat :), tällöin kuvasuhteen voi tarvittaessa säätää silmämääräisesti oikeaksi esim. pyöreitä esineitä tarkkailemalla.


Projektorin puhdistus ?

Projektorit kannattaa puhdistuttaa aika ajoin huoltoliikkeessä tv:n tapaan. Mahdollinen ilmansuodatin tulee puhdistaa käyttöohjeen mukaan, jotta laite ei ylikuumentuisi.
Ilmansuodatin löytyy useimmista LCD-projektoreista, monissa DLP-projektoreissa ei tarvita suodatinta.


Projektorin kattokiinnike ?

Toimitamme kattotelineen suuresta valikoimasta, myös hyvin tyylikkäitä kiinnikkeitä, voimme myös teettää sopivan telineen mittatilauksena.

Projektoritelineen oikea pituus on malli- ja huonekohtainen, telineen pituus riippuu projektorin optiikan lisäksi kuvan sijainnista seinällä, sekä huonekorkeudesta.

Laskemme asiakkaille ihanteellisen kattotelineen pituuden sekä asennusgeometrian.


Miten puhdistan valkokankaan ?

Valkokankaan puhdistusta sileillä kangaspinnoilla voi kokeilla mietoon saippualiuokseen kostutetulla valkealla kankaalla pyyhkimällä, värilliset kankaat saattavat värjätä valkokankaan :)

On tärkeää tukea kankaan takaa esim. kirjalla tai muulla tasaisella pinnalla, jotta valkokangas ei pääse venymään paikallisesti, kerran venynyttä pintaa on usein lähes mahdotonta saada suoraksi. Da-Lite suosittelee yhteen suuntaan, ei-pyörivällä liikkeellä pyyhintää, käyttäen puuvillakangasta.
Puhdistus onnistuu parhaiten yksittäisillä tahroilla. Mikäli kangas on kokonaan likakerroksen peitossa, puhdistusyritys tuottaa usein juovikkaan valkokankaan, joka näyttää huonommalta kuin ennen puhdistusta :)

Pieniä jälkiä voi myös yrittää poistaa puhtaalla pyyhekumilla, tällöinkin hyvin kankaan takaa esim. kirjalla tukien.
Perinteisten helmiäis- tms. vastaavien, rosoisella pinnalla varustettujen kankaiden puhdistus on haastavaa, nämä pinnat vahingoittuvat helposti mekaanisen rasituksen alaisena. Ennaltaehkäisy on tässäkin paras hoito :)

On hyvä tarkistaa kankaan käyttöohjeesta tai valmistajan sivuilta mahdolliset varoitukset ennen kangaspinnan käsittelyä.
Parhaat elokuvat ja levyt, vinkkejä sekä ostopaikkoja
Parhaat elokuvat ja levyt, vinkkejä sekä ostopaikkoja
Parhaat elokuvat ja levyt, vinkkejä sekä ostopaikkoja
Hinnat ovat vapaasti myyjän varastossa, sis. alv:n 24 %, toimituskulu, sekä mahdollinen asennus lisätään.

Kaikki projektorit, kaikki tiedustelut, ystävällinen palvelu p. 02 538 7703, sekä info@cinematr.fi.