Mikä on sopiva valkokankaan koko kotiteatteriin?

Mahdollisimman suuri, mieluimmin seinänlevyinen! :) Elokuvat, varsinkin 2,35:1 CinemaScope-laajakangasformaatissa, pääsevät parhaiten oikeuksiinsa suurella valkokankaalla. Huoneen koon salliessa suosittelemme vähintään 3,5 m kuvanleveyttä, olemme asentaneet myös 5 m kuvia kotikäyttöön. Monien vanhojen kotiteatterien kuva on turhan pieni, uusimmat Full HD- ja Ultra HD-projektorit mahdollistavat paljon aiempaa suuremman kuvan.
Riittävän suuren kuvakoon merkitystä ei voi liiaksi korostaa, kuvakoko on tärkeimpiä tekijöitä parasta elokuvien katselunautintoa tavoiteltaessa. Muista vierailla oikeassa, kaupallisessa elokuvateatterissa, joissa kuva on usein 10 - 20 metrin levyinen :)
SMPTE-elokuvainsinöörien katseluetäisyyssuositus elokuville on 3 x kuvan korkeus, kyseessä on luonnollisesti myös makuasia.
Esim. 5 m katselumatkalta noin 16:9 300 x 169 cm tai 2,35:1 397 x 169 cm on "paras" kuvakoko, tai 3 m matkalta 16:9 178 x 100 cm tai 2,35:1 235 x 100 cm.
5 m matkalta katsoen myös 16:9-kangas voisi siis olla esim. 4 m levyinen, jotta laajakangaselokuvatkin olisivat näyttäviä.
Suosittelemme hieman suositusta suurempaa kuvaa, varsinkin suhteellisen pienessä huoneessa elokuviin saa näin lisää näyttävyyttä.
Suurelle kankaalle saa helposti pienenkin kuvan, toisinpäin on haastavampaa :)

Lähin suositeltu katseluetäisyys on noin 1,5 x kuvan korkeus, esim. 16:9 300 x 169 cm tai 2,35:1 397 x 169 cm kuvalla noin 2,5 m.
Varsinkin DLP- eli mikropeiliprojektorien kuvaa voidaan suurentaa lähes rajoituksetta, kuvapisteiden välit ovat näissä hyvin pienet.
Uusien 4K / UHD-tarkkuuden projektorien kuvaa voidaan myös suurentaa vanhoja suosituksia enemmän.
Laajakangaselokuvia ajatellen seinän leveys kannattaakin usein hyödyntää kankaalle, ja sijoittaa kaiuttimet kankaan alle tai taakse.
Asiantunteva ja ystävällinen suunnittelupalvelumme on käytössäsi veloituksetta, p. 02 538 7703, tai info@cinematr.fi.

Käytettäessä korkeampaa kuin 16:9-valkokangasta 4:3-kuvasuhteen elokuvat voidaan projisoida laajakangaskuvia korkeammiksi.
Oikea kuvakoko on tietysti myös makuasia; pienessä huoneessa kannattaa usein käyttää suhteessa suurempaa kangasta kuin suuressa, elokuvateatterin tunnelman luomiseksi. Suurin katseluetäisyys pitkässä ja kapeassa tilassa lienee noin 6 x kuvan korkeus.
Valkokankaita löytyy suurvalikoima valkokangassivultamme, toimitamme luonnollisesti myös mittatilauksena.


Mikä on sopiva videoprojektorin valoteho kotiteatterissa?

Valotehon tarve riippuu kuvakoon ohella myös hajavalon määrästä huoneessa, sekä valkokankaan hyötykertoimesta.
Valoisassa Lifestyle-kotiteatterissa tarvitaan valovoimaisempi projektori kuin pimeässä, tummapintaisessa kotiteatterihuoneessa.
Asennettaessa kotiteatteri suhteellisen valoisaan huoneeseen, noin 3000-5000 ANSI lumenin nimellisvalotehon projektori on yleensä sopiva. Varsinaisessa pimennetyssä, sävyiltään tummassa teatterihuoneessa noin 2000 lumenin nimellisvalotehon projektori on usein riittävä.
Videoprojektorin valoteho ilmoitetaan ANSI lumeneissa, josta kuvan kirkkaus on varsin helposti laskettavissa, huomioiden kankaan hyötykertoimen.
Elokuvilla SMPTE kirkkaussuositus on digitaalisella projektorilla 14 lambertia neliöjalalle (151 La/m2), filmiprojektorilla 16 lambertia (172 La/m2), kuvan keskeltä mitaten. Suositellut minimi- ja maksimikirkkaudet ovat 10 - 20 lambertia neliöjalalle (108 - 215 La/m2).
Esimerkiksi 250 x 140 cm kuvan pinta-ala on 3,5 m2, ja esim. 1000 ANSI lumenin projektori tuottaa 1,0 hyötykertoimen kankaalla (1000 : 3,5) x 1,0 = 286 lambertia neliömetrille. 300 x 169 cm kankaalla sama projektori tuottaa (1000 : 5,07) x 1,0 = 197 La/m2.

Pimennetyssä teatterihuoneessa useimpien kotiteatteriprojektorien valoteho on hyvin riittävä, tai pienellä kuvalla pikemminkin liian korkea.
Liian suuri valoteho tekee kuvan mustista osista harmaita, joten valoteho kannattaa sovittaa todellisen tarpeen mukaan.
Videoprojektoreille ilmoitetut kirkkaudet ovat nimellisarvoja, parhaan kuvanlaadun antavat käyttötilat tuottavat yleensä nimellisarvoa pienemmän valotehon.
Lampun valoteho laskee myös ajan myötä, vaihtovalmiin lampun kirkkaus on usein noin 50 % alkuperäisestä.
 

Rullautuva moottorivalkokangas, vai kehysvalkokangas?

Kotiteatterin valkokangas voi olla joko rullautuva manuaali- tai moottorivalkokangas, jotka saadaan piiloon käyttökertojen välillä, tai taulumainen, kiinteä kehysvalkokangas.
Rullautuvien valkokankaiden kangaspinnat eivät lähtökohtaisesti ole aivan suoria, laadukkaiden rullakankaiden pinnat ovat kuitenkin useimpien makuun riittävän suoria. Sivukiristyksellä varustetut versiot ovat periaatteessa suorempia, käytännössä parhaat vakiomekanismin kankaat ovat heikompia sivukiristettyjä suorempia :) Yläpuomin tukevuudella on suuri vaikutus kangaspinnan suoruuteen, painavat moottorivalkokankaat ovat kevyitä suositeltavampia.
Rullautuvan kankaan kotelo voi olla kauniisti muotoiltu, katso valkokangassivultamme esim. Oray Squar’, Screen Line Wave, ja Euroscreen Linea, nämä ovat olleet arkkitehtien suosiossa.
Moottorikangas voi olla myös kattoon upotettava, jolloin kangaspinta laskeutuu siistin kauluksen läpi.
Moottorivalkokangasta käytetään yleensä joko seinäkytkimellä, kaukosäätimellä, tai automaattiohjaimella ("trigger"), joka laskee ja nostaa kankaan projektorin päälläolon mukaan.
12 V automaattiohjain tarvitsee projektorilta 12 V herätejännitelähdön, 230 V ohjain toimii kaikilla projektoreilla, tämän lähetinrasia sijoitetaan projektorin virtapistokkeen alle, jossa tämä tarkkailee projektorin ottamaa virtaa, ja ohjaa kankaalla olevaa vastaanotinta.
Rullautuvan kankaan kotelo on kangaspintaa leveämpi, laskemme tilaasi mahtuvan kankaan koon.
Ahtaassa tilassa kokovalkoinen, ilman mustia rajoja oleva kangas antaa suurimman kuvakoon.
Kankaan kotelon sijoituspaikasta riippuen kuvan yllä tulee olla ylimääräistä kangasta, "drop", laskemme sopivan.
Laskeutuvan kankaan taakse jäädessä esim. taulu tai tv, kotelon etureunasta rullautuva moottorikangas on tyylikäs ratkaisu.

Kehysvalkokangas on esineenä teatterimaisempi, ja rullautuvaa kangasta suorapintaisempi.
Tyylikäs kehyskangas sopii myös olohuoneeseen, ja kehyskangas voi olla myös kokovalkoinen tai kokoharmaa, näkymättömin piilokehyksin varustettu versio.
Mustan kehyksen leveys on valittavissa välillä 0-100 mm, ja maltillisesti kaareva kehysvalkokangas on erityisen näyttävä.
Purjerengasvalkokankaalla saadaan suorin kangaspinta, katso seuraava kappale.


Miten rakennan itse valkokankaan irtovalkokankaasta?

Kotiteatterin kehysvalkokankaan voi rakentaa myös itse, helpoimmin irtovalkokankaan asennus onnistuu sitomalla tämän kangaspinnan reunavahvikkeessa olevista purjerenkaista. Suosittelemme purjerengasvalkokangasta myös kotiteatteriin, olemme toimittaneet vuosien mittaan satoja irtokankaita kotiteattereihin myös reunaviimeistelyittä, purjerenkain sitoen kangaspinnasta tulee kuitenkin täysin suora, ja asennuksesta ammattimainen.
Purjerengaskangas voidaan sitoa suoraan seinällä oleviin rimoihin, tankoihin, ruuveihin, tms., tällöin narut jäävät näkyviin, nämä peitetään lopuksi esim. mustalla kankaalla tai levyllä.
Purjerengaskankaalle voi myös valmistaa kehyksen esim. kerto- tai höyläpuusta tai metallista, suoran tai kaarevan.
Yleensä valkokangaspinta käännetään kehyksen taakse, jossa sidonta kehyksen sisäreunan ruuveihin, tankoihin, tai rimoihin, tai näiden puuttuessa vastakkaisen puolen purjerenkaisiin.
Varsinkin suuret kehyskankaat kannattaa yleensä toteuttaa purjerenkain, useimmat kaupallisten teattereiden suuret kankaat ovat juuri purjerengasvalkokankaita.
Purjerengasvalkokankaan reunoissa ovat yleensä 50 mm reunavahvikkeet, joissa purjerenkaat 15-20 cm välein.
Hamppunaru on paras sidontamateriaali, tilapäiseen asennukseen, siirrettävälle kankaalle on saatavilla Harkness kumikiinnikkeitä.
Toisinaan harrastajien käyttämät kiristysjouset saattavat toimia pienellä kankaalla, tällöin kangaspinnan kireyttä ei kuitenkaan voi säätää kankaan eri osissa erikseen, jouset saattavat myös kuoleentua vanhemmiten.
Kehyskankaille sopiva kangasmateriaali on ohutta, ja hieman joustavaa, toimitamme Harkness purjerengasvalkokankaat niin koti- kuin kaupallisiinkin elokuvateattereihin.
Suunnittelemme mielellämme kehykseesi ja huoneeseesi sopivan kangaspinnan ja tämän koon, asiantunteva ja ystävällinen suunnittelupalvelu on käytössäsi veloituksetta, p. 02 538 7703, tai info@cinematr.fi.
Irtovalkokangas voidaan varustaa myös putkikujin, tällöin kankaan ylä- ja alareunoihin tulevat putket, joista kangas voidaan ripustaa, ja toimitamme myös tarrakiinnityksellä varustettuja irtovalkokankaita.
Levyyn liimaus on haastavin asennustapa, kangaspinnan alle jäävät liimajäänteet ja pienetkin roskat näkyvät helposti kankaan läpi.


Voidaanko kaiuttimet sijoittaa valkokankaan taakse?

Kyllä, ääntä läpäisevä valkokangaspinta mahdollistaa kaiuttimien sijoituksen valkokankaan taakse. Tämä on usein tyylikkäin ja teatterimaisin asennustapa, ääni kuuluu tällöin myös suoraan kuvan suunnasta, eivätkä kaiuttimet vie tilaa kuvalta.
Pitkään teatterihuoneeseen voi valmistaa ääntä läpäisevälle kehyskankaalle kevytrakenteisen väliseinän esim. 40 x 40 mm höyläpuusta koottavalla, kahden vaakapuun H-ristikolla, johon kehys kiinnitetään. Kankaan viereen jäävän alueen voi peittää esim. mustalla kankaalla.
Käden taitoja omaava, akkuruuvinvääntimellä ja rautakaupasta saatavin kulmaraudoin varustautunut harrastaja saattaa koota rakenteen muutamassa tunnissa.
Kaiuttimiin tulee päästä käsiksi, joten väliseinä tarvitsee jonkinlaisen kissanluukun/oven.
Lyhyessä huoneessa akustisesti läpäisevää kehyskangasta käytettäessä kaiuttimet on usein helpointa upottaa seinään, toimitamme upotettavia kaiuttimia eri hintaryhmissä.
Kevytrakenteiseen seinään asennettaessa kaiuttimet kannattaa usein kiinnittää paksuun vanerilevyyn resonanssien minimoimiseksi.
Vaihtoehtoisesti, kotelon etureunasta rullautuvan moottorivalkokankaan taakse jää tilaa pienille kaiuttimille.
Valkokankaan taakse saadaan tilaa myös kankaan kotelon lisäseinäkiinnikkeillä, ja moottorikangas voidaan kiinnittää myös kattoon.

Ääntä läpäisevä kangaspinta voi olla joko mikroperforoitu tai kudottu; kudottu kangaspinta vaimentaa yleensä korkeita äänitaajuuksia vähemmän, äänen vaimennus korjataan tavallisesti AV-vahvistimessa. Parhaat Screen Researchin ääntä läpäisevät pinnat vaimentavat jopa 20 kHz taajuuksiakin alle 1 dB, näillä äänen ekvalisointi ei ole tarpeen.
Kudotun valkokankaan taajuusvaste lienee muutenkin hieman suorempi, paljonko tällä on elokuvakäytössä merkitystä, on makuasia. Kaupallisten teatterien suuret uudet kankaat ovat normaalisti mikroperforoituja.
Joitain kudottuja kangaspintoja voidaan katsoa jopa noin metrin etäisyydeltä, 3,5 m katselumatka on rajalla, josta mikroperforoidun kankaan 0,5 mm rei'itys saattaa alkaa näkyä mustina pisteinä, tarkkanäköisillä harrastajilla :) Screen Linen 0,4 mm mikroperforointia voidaan katsoa hieman lähempää.
Mikroperforoidun valkokankaan rei'itys on yleensä liian pienikokoinen moiré-interferenssihäiriön syntymiselle Full HD-projektorilla.
4K-projektorilla mikroperforoitu kangas toimii yleensä yli 250 cm leveyksillä, jotkut pinnat ovat toimineet myös pienemmillä, riippuen mahdollisesti myös projektorimallista.
Useat kudotut ääntä läpäisevät valkokankaat toimivat 4K-projektoreillakin kuvakokoon katsomatta, Screen Research Ultimate White 0.75 tukee jopa 16K-tarkkuutta.
Toimitamme ääntä läpäisevät valkokankaat joko kehys- tai moottorivalkokankaina, sekä purjerengasvalkokankaina, valkoinen tai harmaa.
Harkness purjerengasvalkokankaat saadaan filmiprojektorille sopivan vakioperforoinnin lisäksi Mini-Perf (MP) mikroperforoinnilla, tai Mini-Perf Super (MPS) perforoinnilla, jossa reikiä on enemmän.
Kudotut ääntä läpäisevät kankaat läpäisevät jossain määrin myös valoa, näiden mukana seuraa usein musta taustakangas.
Toimitamme myös mustaa Harkness maskikangasta, hyvin ääntä läpäisevä, kaupallisiin teattereihin suunniteltu tuote.


Minne videoprojektori sijoitetaan?

Projektorin kiinnitys on useimmiten kattotelineellä, tai takaseinälle seinätelineellä, ylösalaisin käännettynä, jotkut projektorit voidaan asettaa myös hyllylle. Sijoituksessa tulee huomioida tähän tarvittava projektorin optiikka, laskemme sopivan.
ST- eli lähiheitto-optiikan projektori voidaan sijoittaa lähemmäs valkokangasta, esim. 3 m levyinen kuva saadaan näillä tyypillisesti noin 1,5 m vaakamatkalta.
UST- eli ultralähiheittoprojektori voidaan sijoittaa lähes kankaan viereen tasolle, UST-mallien kuvan terävyys reunoilla ja kulmissa jättää usein enemmän toiveelle sijaa kuin vakio-optiikan projektoreilla.
Kuva voidaan projisoida myös naapurihuoneesta, takaseinässä olevan ikkunan läpi elokuvateatterin tapaan.
Sopiva kattotelineen pituus riippuu projektorin optiikan lisäksi huonekorkeudesta, sekä kuvan sijainnista seinällä.
Ystävällinen suunnittelupalvelumme on käytössäsi veloituksetta, p. 02 538 7703, tai info@cinematr.fi.
Projektorin sijoitus takaseinän lähelle on usein teatterimaisin ja huomaamattomin asennustapa, huomioiden kuitenkin turvaetäisyydet.
Projektorin sijoitus on luonnollisesti myös makuasia, pöytäasennuksella siisti ja turvallinen kaapelointi on tavallista haastavampaa.
Takaseinän läheltä kuvan saa projisoitua mahdollisimman suureksi. Mikäli mahdollista, kuvakokoon kannattaa jättää zoomausvaraa suurempaan suuntaan, jolloin ei-anamorfisen DVD-levyn kuvan voi helposti suurentaa täyttämään kankaan, kuvasuhteen mukaan.
Tarkista myös laitteen turvaetäisyydet, nämä vaihtelevat mm. jäähdytysilman poistosuunnan mukaan.
Kotiteatteri kannattaa mahdollisuuksien mukaan usein rakentaa huoneen pidempään suuntaan katseluetäisyyden ja kuvakoon maksimoimiseksi.


Mikä on videoprojektorin etäisyys valkokankaasta?

Videotykin heittoetäisyys on mallikohtainen, tämä kannattaa selvittää ennen projektorin hankintaa, jotta toivottu kuvakoko tosiaan saadaan :)
Laskemme sopivan asennusgeometrian veloituksetta, ystävällinen palvelu p. 02 538 7703, tai info@cinematr.fi.
Projektorin heittosuhde ilmaisee kuvan leveyden suhteen projektorin linssin vaakaetäisyyteen kuvasta.
Esim. heittosuhde 2,0:1 tarkoittaa, että esim. 3 m levyinen kuva projisoidaan 2,0 x 3 m = 6 m vaakamatkalta. Useimmissa projektoreissa on zoom-optiikka, eli kuvakokoa voidaan säätää optisesti, portaattomasti tietyllä välillä.
Heittosuhde ilmaistaankin yleensä muodossa 1,5:1 - 2:1. Tällöin esim. 3 m levyinen kuva voidaan projisoida vähintään 1,5 x 3 m = 4,5 m etäisyydeltä, tai korkeintaan 2 x 3 m = 6 m vaakamatkalta. Videoprojektoriin saattaa olla myös valittavissa erilaisen heittosuhteen omaavia optiikoita.
Takaseinäsijoituksella tilantarvetta arvioidessasi muista huomioida myös projektorin syvyys ja etäisyys seinästä :)


Parantaako harmaa / ALR valkokangas kuvanlaatua?

Valkoinen kangaspinta toimii hyvin seiniltään tummassa, pimennetyssä teatterihuoneessa, projektorin mustan tason ollessa hyvä.
Vaaleassa huoneessa tilanne on toinen, kopioimme sivultamme Harmaat / ALR-valkokankaat:
Suuntaavat ALR (Ambient Light Rejecting) kangaspinnat vähentävät huoneen hajavalon vaikutusta, ja parantavat näin mustan tasoa ja kontrastia. ALR-pintojen kangasmateriaaliin sekoitettu hile aiheuttaa usein kuvaan kimaltelua lamppuprojektoreillakin, ja vielä huomattavasti enemmän laser-projektoreilla, näiden valon koherentista luonteesta johtuen.
Suuremman hyötykertoimen (“gain”) harmailla kangaspinnoilla lamppu- tai LED-projektori onkin suositeltavin.
Suuntaavien (ALR) valkokankaiden kuvan kirkkauden tasaisuus jättää usein myös toiveelle sijaa, kuvan keskellä on usein kirkkaampi kohta, “hot spot”.  Kirkkaamman kohdan muodostumista vähentää projektorin sijoitus mahdollisimman kauas valkokankaasta, valmistajien vähimmäissuositus 1,5 x kuvan leveys on joskus optimistinen. Screen Research FusionPix Grey 0.9 ALR-kankaalla projektori voidaan sijoittaa lähemmäs valkokangasta, kuten myös normaaleilla, vähemmän suuntaavilla harmailla kangaspinnoilla.
Kaarevalla valkokankaalla hot spottia esiintyy myös vähemmän.
Katselukulma on suuntaavilla kankailla rajoittuneempi, mikäli kyseessä ei ole vain kattoheijastusta vähentävä pinta.
Normaalioptiikan ALR-kankaan asennuksessa kannattaa huomioida myös projektorin asennuskulma kankaalta katselupaikalle, peiliheijastuksen tulee osua katsojaan, eli projektori ei saa olla liian lähellä kangasta, tai liiaksi sivussa.
Kuitenkin, vähemmän kuin ihanteellisissa, todellisen elämän projisointiolosuhteissa oikein valittu harmaa / ALR-pinta parantaa kuvan laatua huomattavan paljon, pinta tulee vain valita huoneeseen ja projektorille sopivaksi.

Suosittelemme useimpiin asennuksiin maltillisen, noin 0,8-1,0-hyötykertoimen harmaata kangaspintaa. Yli 0,8-kertoimen, tai hyvin voimakkaasti suuntaaviin kangasmateriaaleihin on sekoitettu hilettä, joka aiheuttaa kuvaan kimaltelua.
Laser-projektorien koherentti valo aiheuttaa kuvaan kimaltelua lamppuvaloa herkemmin, laser-valaistulla projektorilla kangaspinnan tulee olla erityisen kimaltelematon.
Jopa joitain 0,8-kertoimen pintoja on jouduttu vaihtamaan laser-malliin siirryttäessä, toimitamme laser-projektoriasennuksiin näille hyväksi testatun pinnan.
Laadukas harmaa tai valkoinen kangaspinta ei vaikuta värien aallonpituuksien välisiin suhteisiin, sekä harmaa että valkoinen pinta heijastavat yhtä paljon kaikkia näkyvän valon aallonpituuksia. Mustan tason parantuessa koemme kuvan yleensä värikylläisemmäksi. Suuremman hyötykertoimen kankaalla kuva, ja samalla värit ovat kirkkaammat, suuri hyötykerroin tuo kuitenkin usein mukanaan em. lieveilmiöitä.

Useimpien kohtuuhintaisten projektorien kuvapaneeli vuotaa myös hieman valoa, harmaa valkokangas parantaa myös tällöin mustan tasoa.
Ultralähi- eli UST-projektoreille on saatavilla näille suunniteltu ALR-valkokangas, joissa jyrkkä projisointikulma on huomioitu.
UST-projektorilla saadaan paras kuvanlaatu näillä erikoiskankailla, UST-kankaat eivät toimi vakio-optiikan projektoreilla.


Voiko valkokangas olla kaareva?

Kyllä, kaareva kehysvalkokangas on hyvin näyttävä, parantaa huomattavasti läsnäolon tuntua filmeillä ja pelattaessa, ja on hieno jo esineenäkin.
Kaareviin kankaisiin voi käydä tutustumassa myös kaupallisissa elokuvateattereissa, joissa nämä ovat yleisiä.
Kaarevalla kangaspinnalla kuva madaltuu hieman sivuista, mutta kaarevuuden ollessa kohtuullinen geometrian virhe on vähäinen, eikä kuvan kulmien muodon säätöä yleensä tarvita.
Kuvan geometrian ja tarkennuksen voi ennustaa helposti vaikkapa teippaamalla paperinpala tuolinselkään, ja mittaamalla reunan siirto tuotaessa tuolia kohti projektoria. Esim. 3 m kuvalla, 5 - 15 cm kaarevuudella, pitkällä heittosuhteella kuva madaltuu ylä- ja alareunasta usein noin 1 - 2 cm.
Pieni geometrian virhe on yleensä huomaamaton elävällä 16:9-kuvalla, mikäli kuva projisoidaan tavalliseen tapaan hieman mustan kehyksen päälle. Suuren hyötykertoimen pinnalla kaareva kangas parantaa myös kirkkauden tasaisuutta.
Kaarevan kankaan näyttävyys yleensä enemmän kuin kompensoi pienen geometriavirheen, suosittelemme lämpimästi, varsinkin maltillisen kaarevuuden kehys sopii monenlaisiin asennuksiin, myös kotiteatteriin.
Kaarevan valkokankaan ja anamorfisen linssin pienet geometriavirheet kumoavat toisensa, nämä ovat erityisen hienot yhdessä, 2,35:1-kankaalla.
Kaarevan valkokankaan rakentaminen saattaa onnistua myös tee se itse-menetelmällä, toimitamme Harkness valkokankaat myös purjerenkain, joilla kangaspinta voidaan kiristää parhaiten.
Purjerengaskankaat yleensäkin, ja erityisesti kaarevat kiristetään lähinnä pystysuunnassa, vaakakiristys pyrkii vetämään kaarevuuden suoraksi :)
Toimitamme kaarevat kankaat myös ääntä läpäisevänä ja harmaana.


Minkälaiset kaiuttimet kotiteatteriin?

Mikäli kotiteatterin kaiuttimia ei asenneta valkokankaan taakse, pienet hyllykaiuttimet vievät vähemmän tilaa kuvalta, ja ovat suuria kaiuttimia vähemmän visuaalisesti hallitsevat. Pienet kaiuttimet voidaan asentaa joko valkokankaan alle, ylle, ja viereen.
Matalien äänitaajuuksien toistosta huolehtii tavallisesti erillinen matalaäänikaiutin, subwoofer.
Äänikenttä on yhtenäisin kaikkien etukaiuttimien ollessa samanlaisia.
Perinteisessä kotiteatterin äänijärjestelmässä on viisi kanavaa, sekä erillinen matalaäänikanava, tuttavallisesti 5.1.
Edessä on tällöin kolme kaiutinta, keskikanava, sekä kaksi sivukanavaa, lisäksi huoneen takaosaan tulee kaksi tilaääntä toistavaa kaiutinta. Takakaiuttimien tulisi ihanteellisesti olla vaikeasti paikallistettavissa, sijoitus korkealle auttaa tässä usein.
Takakanavia voi olla myös neljä, ja edessä erikseen etu-yläkaiuttimet, jolloin asennus on 7.1 tai 9.1., jne. :)
Suuressa teatterissa takakaiuttimia on yleensä rivi korkealla sivu- ja takaseinillä, passiivikaiuttimien kytkentä on tällöin usein sarjaan, jotta impedanssi ei laske liian alhaiseksi vahvistimelle.
Subwoofereita voi olla kaksikin kappaletta, epäsymmetrisesti asennettuna huoneresonanssit saattavat osua eri taajuuksille, kumoten toisensa, jolloin hyvällä onnella taajuusvaste parantuu, sijoituksia kannattaa testailla.
Parasta äänenlaatua tavoiteltaessa, ja varsinkin tiukalla budjetilla, on usein hedelmällisempää sijoittaa kaiuttimien laatuun kuin määrään :)
Kahden etukaiuttimen ja yhden subwooferin 2.1-asennus antaa yleensä parhaan äänenlaadun euroa kohden, järjestelmää voidaan myöhemmin laajentaa maun ja budjetin mukaan.
Toimitamme myös kotiteatterin kaiuttimet, esim. erinomaisen hinta/laatusuhteen Cambridge Audion Minx-sarjan kaiuttimet ovat hyvä valinta, hinnat alkaen alle 100 € / kpl.

Mitä kuvalähteitä voin kytkeä projektoriin?

Kotiteatteriprojektoriin voidaan liittää käytännössä kaikki tavalliset kuvalähteet television tapaan, sekä lisäksi usein tietokoneen.


Miten TV-kuva saadaan projektoriin?

Projektoreissa ei ole TV-viritintä, joten TV-kuva voidaan tuoda kaapeli- tai digiboksista, josta viedään pitkä kuvajohto projektorille, tai tavallisemmin lyhyt kaapeli kotiteatterivahvistimeen, josta kaikki kuvat kulkevat projektorille.
Vaihtoehtoisesti, monet TV-kanavat voi striimata netistä projektoriin esim. 4K “smart” Blu-ray-soittimen kautta.


Minkälainen Blu-ray-soitin kotiteatteriin?

Hyvien Blu-ray-soittimien Blu-ray-kuvan laaduissa ei yleensä ole suuren suuria eroja, DVD-kuvan laatu vaihtelee sitäkin enemmän.
DVD-kuvan skaalaus- ja lomittelun purkuominaisuudet jättävät usein paljon toivomisen varaa. Mikäli projektorin tai AV-vahvistimen lomittelun purku on laadukas, edullisen DVD-soittimen ehkä tärkein ominaisuus on alkuperäisen, lomitellun 576i-PAL-signaalin lähtö HDMI-liittimestä, jolloin lomittelun purku voidaan tehdä muualla kuin soittimessa. Katso myös alla kohta "Mitä tarkoittaa i/p?".
Yhdistämällä "Smart" Blu-ray-soitin nettiin tämän kautta voidaan viedä projektoriin striimausvideopalvelut, “äly”soittimissa on myös nettiselain.
Sovellutukset toimivat usein 4K-tarkkuuden soittimissa nopeammin, UHD-soittimen voi liittää myös Full HD-projektoriin, valiten kuvalähdöksi 1080p.

Kielitaitoisen elokuvaharrastajan soitin tulee olla myös aluekoodivapaa eli Region code free, muuten soitin toistaa vain eurooppalaisia, alueen 2 tai 0, tai Blu-rayllä alueen B tai 0 levyjä, eli esim. laadultaan usein parhaat, amerikkalaiset Criterion-levyt eivät toistuisi.
Jotkut parhaista elokuvista ovat saatavilla hyvällä kuvanlaadulla vain amerikkalaisina versioina.
Vaihtoehtoisesti, amerikkalaisten levyjen toistoon voi tilata USA:sta edullisen Blu-ray-soittimen, ja käyttää tätä 230 - 110 V verkkomuuntajan kera.
Jotkut soittimet toimivat sellaisenaan molemmilla jännitteillä, käyttöohje kannattaa kuitenkin lukea tarkkaan ennen US-soittimen suoraa kytkentää 230 voltin jännitteeseen, väärä jännite polttaa soittimen :)
Hyvälaatuinen, kunnon liittimillä varustettu matkamuuntaja on suositeltava, verkkojännitteen kanssa ei kannata puuhailla huonoilla osilla.
USA:sta kannattaa yleensä tilata vain halpa soitin, jolloin vian sattuessa uuden laitteen voi tilata suuremmitta seremonioitta, takuu ei ole näissä todennäköisesti voimassa :) Toimivan Blu-ray-soittimen saa hyvinkin edullisesti, joten hyvistä levyistä voi iloita kohtuuhintaan.
Skaalaavista (arvioivat uudelleen kuvapisteiden määrän) soittimista voidaan valita signaaliksi esim. 2160p (4K-projektorille),1080p (Full HD-projektorille) tai 720p (vanhemmalle 1280 x 720-kuvapaneelin projektorille).
Mikäli skaalaus tehdään kuvalähteessä, projektorin kuvasuhteeksi tulee valita "native", "pixel to pixel" tms., jotta projektori ei skaalaa signaalia uudelleen. Mikäli skaalaus tehdään hyvälaatuisessa projektorissa, valitaan kuvalähteen signaaliksi suomalaisilla DVD-levyillä 576i.
Paras asetus löytyy kokeilemalla, käytä skaalaukseen / lomittelun purkuun parhaan kuvanlaadun antavaa laitetta.
Esim. kampausvirheitä, eli lyhyitä vaakasuoria häiriöviivoja liikkuvissa rajapinnoissa näkyy helposti halvimpien soittimien SD-kuvassa.

Tietokoneesta voidaan myös helposti rakentaa kotiteatteri-PC, HTPC. Kuvanlaatu on hyvä, ja moniin DVD / Blu-ray-ohjelmiin on saatavissa netistä aluekoodivapaa päivitys. Tietokoneen näytönohjaimessa tulee olla HDMI- tai DVI-kuvalähtö, ja äänikortissa digitaalinen äänilähtö.
Hiljainen tietokone on arvatenkin sopivin kotiteatteriin, ja kaukosäädin parantaa käyttömukavuutta.
Huonoja puolia ovat asennusongelmat, tutki tarkkaan kotiteatteri-PC-ohjelmiston asetusvalikko, mikäli esim. kuvasuhde on väärä, ja tietokoneen vaatima pitkä käynnistysaika. Blu-ray-asemat tuottavat myös joskus aiheettomia kopioinninsuojausvaroituksia.


Full HD, Ultra HD, 4K, 8K?

Teräväpiirtokuva (HD, High Definition) vaatii projektorilta vähintään 1280 x 720 kuvapisteen tarkkuuden, sekä käytännössä myös digitaalisen HDMI-kuvatulon.
1920 x 1080 kuvapistettä on Full HD-tarkkuus, ja UHD- (Ultra High Definition) tarkkuuden, 3840 x 2160 kuvapisteen projektorit ovat kotiteatterimalleissa jo selvänä enemmistönä.
Varsinainen 4K-tarkkuus on 4096 x 2160 kuvapistettä, joka on vain harvoissa kotimalleissa käytössä.
Ensimmäiset 8K-tarkkuuden, 8192 x 4320 kuvapisteen projektorit ovat myös jo saatavilla, 8K-kuvamateriaalia on vain niukanlaisesti.
Jo hyvälaatuisen 4K-tarkkuudenkin projektorin kuvaa voidaan suurentaa kotikäytössä käytännössä rajoituksetta.
Myynnissä on myös "4K"-projektoreita 1920 x 1080-kuvapaneelien yksisuuntaisella siirtotekniikalla, joka tuottaa kankaalle vai puolet UHD-tarkkuudesta, mutta esim. BenQ, JVC, Optoma, Sony, ja Viewsonic tuottavat kankaalle 3840 x 2160-tarkkuuden, JVC:n paremmat mallit ja Sony ilman kuvapaneelin siirtotekniikkaa.
Mikäli teräväpiirtoprojektorin skaalaus, eli kuvapisteiden uudelleenarviointi on hyvälaatuinen, myös standarditarkkuuden DVD-levyillä kuva voi olla näillä hyvin suurikokoinen, pienit kuvapisteet eivät näy läheltäkään katsoen. Skaalattaessa DVD:n standarditarkkuudesta 1920 x 1080:n kuvan terävyys ei parane, mutta sitä voidaan katsoa lähempää, hyvällä Full HD-projektorillakin voidaan usein tehdä seinänlevyinen kuvan.


Mikä on HDMI-liitin?

HDMI, High Definition Multimedia Interface, on laitevalmistajien laajasti tukema digitaalinen kuva- ja ääniliitin.
HDMI-liitintä käytettäessä kuvaa ei tarvitse muuntaa välillä analogiseksi, vaan signaali viedään digitaalisena suoraan projektoriin.
Tämä parantaa huomattavasti projektorin kuvanlaatua, ostettaessa uusi kuvalähde onkin hyvä varmistaa, että laitteessa on HDMI- tai DVI-lähtö. HDMI-kaapelissa kulkevat myös uudet HD-ääniformaatit, jolloin kuvalähteestä ei ole tarpeen viedä kotiteatterivahvistimelle erillistä äänikaapelia.
Kuvalähteet kytketään yleensä AV-vahvistimeen, jossa on useita HDMI-kuvatuloja. Mikäli kotiteatterivahvistimessa ei ole riittävästi HDMI-tuloja, kuvasignaalit voidaan viedä projektorille HDMI-signaalin vaihtimen kautta.
Haluttaessa jakaa kuva projektorille ja TV:lle kotiteatterivahvistimessa tulisi olla kaksi HDMI-lähtöä, kuva voidaan jakaa myös aktiivisella HDMI-jakajalla.
HDMI-kuparikaapelien laatu on vaihteleva, jotkut HDMI-kuparikaapelit toimivat hyvin 15-20 m pituuteen saakka.
Optisella HDMI-kaapelilla jopa 100 m 4K kaapelivetokin toimii usein hyvin, näitäkin saa jo kohtuuhintaan, katso sivumme HDMI-kaapelit.
Kuvaan ilmestyy usein vaakasuoria, valkoisia häiriöraitoja ennen kuvan katoamista, mikäli pituus on kyseiselle kaapelille liian pitkä, tai liitin on irtoamassa laitteesta :)
Tavallista HDMI-kaapelia ei kannata taivuttaa jyrkälle mutkalle, käytä tarvittaessa kulmaliitintä, tai taipuisaa HDMI-kaapelia.
Pitkien HDMI-kaapelien toiminta kannattaa testata ennen asennusta, varsinkin upotettaessa kaapelit..
HDMI on taaksepäin yhteensopiva DVI-liittimen kanssa; DVI on HDMI:n edeltäjä.


Valon määrä kotiteatterihuoneessa?

Olohuoneeseen tarkoitettu, hyvälaatuinen videoprojektori tuottaa varsin kirkkaan kuvan, eikä huonetta ole tarpeen pimentää täysin esim. jalkapalloa katseltaessa, yleensä valoa voi olla riittävästi esim. kirjan lukemiseen.
Kuvan kirkkaus riippuu toivotusta kuvakoosta, projektorin valotehosta, sekä valkokankaan hyötykertoimesta. Valoisassa tilassa suuntaava, ns. ALR- (Ambient Light Rejecting) valkokangas tuottaa paremman kuvanlaadun, katso yllä.
Parhaan teatteritunnelman ja kuvan mustan tason saa luonnollisesti pimentämällä huone täysin, ja tummapintaisessa tilassa projektorin valo ei heijastu uudelleen kankaalle samassa määrin kuin vaaleassa tilassa.
Projektori ei voi kuitenkaan tuottaa mustaa valoa, kuvan tummin kohta on kankaan värinen, kontrastieron ollessa riittävä näemme kuvan tummimman kohdan kuitenkin mustana. Hajavalon määrän vähentäminen pimennysverhoilla onkin helppo tapa parantaa kotiteatterin kuvanlaatua. Kotiteatterissa kuvan riittävän syvä tummin kohta, mustan taso, on tärkeimpiä subjektiiviseen kuvanlaatuun vaikuttavia tekijöitä.
 
Videoprojektorin valoteho saattaa olla myös kankaan kokoon nähden liian suuri, jolloin kuvan pohjasävystä tulee harmaa. Pienellä kankaalla, pimeässä teatterihuoneessa, kannattaa siis käyttää pienitehoista projektoria, ja asettaa lampun tehonsäätö minimiin, toki myös kuvakoosta riippuen.

Projektorin kuvan kirkkauden säätö on mustan tason säätö; älä säädä kirkkautta turhaan liian korkealle. Liian korkea kirkkauden asetus tekee mustasta harmaata, liian alhainen asetus näyttää lähellä mustaa olevat tummanharmaat sävyt mustina.
Elokuvia katsottaessa suuri kuvakoko on usein tärkeämpää kuin kuvan dynaamisuus. Jopa alle 1000 ANSI lumenin projektorilla saadaan pimennetyssä tilassa komean kokoinen kuva, ja elokuvilla himmeämpään kuvaan tottuu melko nopeasti.
Valoisassa Lifestyle-teatterissa, tv-ohjelmia ja urheilua katsottaessa valotehoa tarvitaan enemmän, varsinkin 3D-kuva vaatii paljon valotehoa.
Kaupallisiin elokuvateattereihin verrattuna kotikuva on pieni, teatteritunnelman aikaansaamiseksi seinän leveys kannattaakin usein käyttää hyväksi. Parhaan mustan tason ollessa toiveena suosittelemme Sonyn tai JVC:n N-sarjan projektoreita, nämä ovat varsinaiseen teatterihuoneeseen tarkoitettuja malleja.
Kuvan kirkkautta voidaan tarvittaessa parantaa suuren hyötykertoimen valkokankaalla, kaikkein suurimmilla hyötykertoimilla projektorin tulisi olla mahdollisimman kaukana valkokankaasta, ja myös kaareva valkokangas parantaa näillä kirkkauden tasaisuutta.
Esim. BenQ:lla ja Optomalla on useita malleja valoisampaan kotiteatteriin.


Miten tunnistan teknisesti hyvälaatuisen DVD-levyn?

Parhaat DVD-elokuvien kuvanlaatuvertailut julkaisee usein DVDBeaver, katso myös oma elokuvasivumme :)
Teknisesti hyvälaatuisen levyn tulisi olla tallennettu progressiivisessa muodossa, lomiteltu signaali aiheuttaa usein moderneissa näytöissä voimakkaita kampausvirheitä, katso kohta Mitä tarkoittaa i/p-kuva. Levyn tulisi olla laajakangaselokuvalla ns. anamorfinen (anamorphic, tai enhanced for 16:9, tai widescreen tvs). Elokuvien letterbox-versioissa signaali on 4:3, ja yritettäessä venyttää laajakuva 16:9-kankaalle projektorin letterbox-asetuksella kuva/teksti leikkaantuu ylä- ja alareunoista. Ei-anamorfisilla letterbox-laajakangasversioilla kuva on siis 16:9-näytöissä anamorfista kuvaa pienempi, mikäli projektorin linssin zoomausvara ei riitä suurempaan suuntaan.
Elokuvien tulisi myös olla kaksikerroslevyllä (dual layer, DVD-9), tämä mahdollistaa kaksinkertaisen keskimääräisen bittivirran 1-kerroslevyyn (DVD-5) verrattuna, vähentäen kompressiovirheitä.
Tärkeää on myös, että elokuva on tallennettu filmiltä, eikä muunnettu toisesta videostandardista, turha muunnos tekee kuvan pehmeäksi. Mikäli filmin PAL- ja NTSC-versiot ovat samanpituiset, toinen on usein videomuunnos. Filmin kesto lyhenee 4% perinteisessä PAL-muunnoksessa, nopeutettaessa 24 Hz:n filmi 25 Hz:n PAL-vaihtumisnopeuteen (2 lomiteltua kenttää x 25 = 50 Hz virkistystaajuus).
Vanhemman elokuvan tulisi ihanteellisesti olla restauroitu, harvemmin toteutuva ehto suomalaisissa levyissä.
Kielitaitoisen henkilön ei kannata tyytyä vain elokuvien kotimaisiin versioihin, parhaaseen kuvanlaatuun (tai klassikoilla usein edes hyväksyttävään :) pyrkiessään kannattaa hankkia aluekoodivapaa DVD / Blu-ray-soitin (region code free) ja moninormiprojektori.
Monia maailman parhaita elokuvia ei ole lainkaan saatavilla Suomesta.


Mitä tarkoittaa projektorin kiinteä tai dynaaminen iiris?

Useimpien projektorien optiikat vuotavat jonkin verran valoa, käyttämällä valotiellä kuvan kirkkauden mukaan säätyvää himmennintä
kuvan mustan tasoa voidaan parantaa. Useimpien DLP-projektorien linssin valoaukko eli iiris on kiinteä. Laadukkaiden DLP-mallien mustan taso on tyypillisesti kohtalaisen hyvä ilman dynaamista iiristäkin, eli valoaukon halkaisija pysyy vakiona.
Tällöin kuvassa voi olla samanaikaisesti sekä täydellä valoteholla tuotettuja huippukirkkaita, että mustia osia. Käytännössä keskihintaisetkin projektorit hyötyvät kuitenkin useimmiten harmaasta valkokangaspinnasta.
LCD-kotiteatterimalleissa on yleensä dynaaminen iiris, näiden kuvapaneeli vuotaa varsin voimakkaasti valoa pimeissäkin kuvissa.
Dynaaminen iiris, eli säädettävä himmennin vähentää laitteen valotehoa tummissa kuvissa. Iiriksen toiminta saattaa myös näkyä kirkkauden nopeana vaihteluna, hyvin suunniteltu iiris toimii varsin huomaamattomasti.
Dynaamista iiristä käyttäen voidaan näyttää vuorotellen joko kirkas, tai tumma kuva, mutta kuvassa ei voi samanaikaisesti olla sekä huippukirkasta, että mustaa. Dynaamisella iiriksellä saadut kontrastilukemat ovat siis selvästi laitteen todellista kontrastia paremmat, eivätkä ne ole vertailukelpoisia kiinteää iiristä käyttävien mallien kanssa.
 Parhaan mustan tason ollessa mieluinen suosittelemme Sonyn ja JVC:n N-sarjan projektoreita.
LCoS-projektorit, kuten JVC ja Sony, toimivat heijastusperiaatteella DLP:n tapaan, peilipaneelin tilalla on päällystetty silikonipaneeli.


Kotiteatterin kaapelointi ? Miten kuva viedään videotykille?

Kuvalähteet on usein helpointa kytkeä lyhyillä HDMI-kaapeleilla kotiteatteri- eli AV-vahvistimeen, jota viedään pitkä HDMI-kaapeli projektorille.
Kuvasignaalit voi viedä myös suoraan videotykille erillisillä, pitkillä kaapeleilla (kunhan projektorissa on riittävästi tuloja), tai ne voidaan viedä lyhyillä johdoilla HDMI-signaalin vaihtimeen, josta viedään videoprojektorille yksi kaapeli.
Yhden kaapelin vedossa kuvalähde valitaan kotiteatterivahvistimen tai HDMI-vaihtimen kaukosäätimellä.
Paras kuvanlaatu saadaan yleensä HDMI-kaapelin kautta. Mikäli kuvalähteessä ei ole HDMI (tai DVI)-lähtöä, kuvasignaali kannattaa viedä joko komponenttina (tavallisesti 3 kpl yksinapaisia RCA-liittimiä), RGB:nä (projektorissa yleensä 4 RCA-liitintä, 3 väriä + tahdistus), s-videona (pieni 4-napainen s-videoliitin), tai komposiittivideona (1 RCA-liitin). Kuvanlaatu tavallisesti heikkenee mainitussa järjestyksessä, mutta kokeilemallahan tuo selviää; laitteiden kuvalähtöjen toteutuksessa on eroja.
Vaikeapääsyiseen paikkaan upotettaessa kannattaa ehkä asentaa myös joitain varakaapeleita :)
Mikäli HDMI-kaapelia ei voida asentaa kaapelikoteloon tai upottaa rakenteisiin, langaton HDMI-järjestelmä on myös mahdollinen, joskin HDMI-kaapeli on helppokäytöisin ja toimintavarmin ratkaisu kuvansiirtoon.
Mikäli kuvassa on signaalikaapelista johtuvia häiriöitä, kuten väritöntä "maadoitusväreilyä", tarkista kytkettyäsi virran pois, ettei rispaantunut kaapeli ole lähellä oikosulkua. Kuvalähteen ja projektorin kytkentä samaan jakorasiaryhmään auttaa toisinaan.
Muista sammuttaa vahvistimen virta varsinkin ennen äänikaapeleiden kiinnitystä, jotta kytkennästä aiheutuva pamaus ei riko kaiutinelementtejä :)


Mistä kotiteatterin ääni ? Miksei ääni kuulu?

Kytkettäessä kuvalähteet kotiteattrivahvistimeen HDMI-kaapeleilla myös kuvalähteen ääni kulkee vahvistimeen HDMI-kaapelissa.
Kuvalähteiden äänet voidaan vaihtoehtoisesti viedä AV-vahvistimeen erikseen, joko koaksiaali- tai valokaapeleilla. Kotiteatteriin asennetaan tavallisesti monikanavainen kotiteatterivahvistin, johon kaiuttimet kytketään. Mikäli kuvalähteessä ei ole digitaalista äänilähtöä, ääni viedään vahvistimeen analogisena, tavallisesti 2 kpl 1-napaisia RCA-liittimiä, jotka on merkitty R ja L, oikea ja vasen äänikanava.
Vahvistimen kaukosäätimellä valitaan kulloinkin käytössä oleva äänitulo. Äänen puuttuminen johtuu usein väärästä AV-vahvistimen tulovalinnasta, esim. Blu-ray-soitin, digiboksi vai pelikone. Muita ehdokkaita ovat äänen mykistyksen päälläolo kuvalähteessä / vahvistimessa, liian hiljainen äänenvoimakkuus, sekä kuvalähteen tai vahvistimen käyttöjärjestelmän kaatuminen, joka korjautuu sammuttamalla ja kytkemällä uudelleen kuvalähteen tai vahvistimen virta.
Tarkista myös, että äänikaapelit ovat paikoillaan, ja oikeisiin liittimiin kytketyt :)
Mikäli kyseessä on digiboksi tai satelliittiviritin, tarkista myös, että kyseisestä tv-kanavasta on valittuna oikea äänikanavavaihtoehto, kts. laitteen käyttöohje. Äänen ja kuvan ollessa epätahdissa, varsin monissa kuvalähteissä on säätö ääniviiveelle.
3D-kuvaa kotiteatterivahvistimen läpi katsottaessa vahvistimen tulee tukea 3D:tä, vanhempaa vahvistinta käytettäessä 3D-kuvalähteen voi kytkeä myös suoraan projektoriin.
Haluttaessa kuva sekä projektorille että TV:lle kotiteatterivahvistimessa tulisi olla kaksi HDMI-lähtöa, muuten voidaan käyttää HDMI-signaalin jakajaa. Vakiodekooderien ohella elokuvilla hyödyllisin äänitila olisi monotoiminto, jolla kaikki kanavat pakotettaisiin keskikaiuttimeen, tästä olisi iloa "parannetulla" monoäänellä pilatuilla elokuvilla. Monoäänen tulisi kuulua vain keskikaiuttimesta.
Mikäli ääni puuttuu monikanavasignaaleilla osasta kaiuttimia, tai on kovin kaikuisa, saattaa vahvistimesta olla valittuna väärä toimintatila.
Normaalikokoisessa kotiteatterissa, 8 ohmin kaiuttimilla 1,5 mm2 kaiutinkaapeli on yleensä riittävä etukaiuttimille, takakaiuttimille 2,5 mm2 saattaa olla tarpeen, varsinkin, jos kaiuttimien impedanssi käy kovin alhaalla. Kaapeli, jonka napaisuus on merkitty, on asennuksen kannalta mukavampi. Virheellinen napaisuus, + / -, kytkee kaiuttimet vastakkaisiin vaiheisiin, joka sotkee äänikentän täysin :)


Heikentääkö pitkä kaapeliveto kuvanlaatua?

Pitkä kaapeli ei heikennä digitaalisen kuvan laatua, kunhan kaapeli on hyvälaatuinen, ja käyttötarkoitukseen sopiva.
Digitaalinen kuvasignaali voidaan viedä käytännössä virheettömänä vaikkapa toiselle puolelle maapalloa, joten kotiteatterissa digitaalinen kuva saadaan helposti hyvälaatuisena projektorille saakka :)

Minne kaapelit asennetaan?

Kaapelien asennus on usein joko pinta-asennuksena kaapelikoteloihin, katon tai seinän sisään kaapeliputkiin upotettuina, tai jotkin heikkovirtakaapelit myös esim. onttoon mattolistaan piilotettuina. Lattialla lepäävät johdot muodostavat kompastumisvaaran :)

Asenna riittävän tilavat putket, HDMI-liitin on n. 20-25 mm levyinen; toimitamme myös liittimien irtokuorin varustettuja HDMI-kaapeleita.

Mitä tarkoittaa i / p-signaali, 2160p, 1080p, 1080i, 720p, 576i, 480i-kuva?

Perinteisen, normaali (SD, Standard Definition) tarkkuuden videokuvan yksittäinen ruutu on lomiteltu (i, interlaced), koostuen kahdesta erillisestä kentästä, parilliset ja parittomat vaakajuovat. Kentät toistettiin kuvaputkitekniikkaan perustuvissa CRT-projektoreissa vuorotellen. Perinteisellä lomitellulla kuvalla tallentava videokamera kuvaa nämä kaksi kenttää hieman eri aikaan, jolloin liikkuvan kuvan osakentät ovat hieman erilaiset.
CRT-projektorilla nämä kentät näytettiin lomiteltuina, alkuperäisessä järjestyksessä.
Tällöin kuvanlaatu parantuu lomittelulla :), nopeat liikkeet näyttävät vähemmän nykiviltä, koska liikkeen muodostavia ruutuja on enemmän.
Modernit DLP / LCD-projektorit tai taulutelevisiot eivät kuitenkaan osaa näyttää lomiteltua kuvaa, vaikka kuva päivittyisikin riittävän nopeasti, olisi puolet kuvapisteistä aina mustia, heikentäen valotehoa.
Uusien projektorien kuva onkin aina progressiivinen (p = progressive), eli koko ruutu näytetään aina kerralla.
Lomiteltu kuva tulee siis muuntaa progressiiviseksi, ennen kuin se voidaan näyttää muilla kuin kuvaputkitekniikkaan perustuvilla näytöillä.
Muunnos voi aiheuttaa tyypillisesti kahdenlaisia häiriöitä kuvaan: Kampausvirheet ovat lyhyitä vaakasuoria häiriöviivoja liikkuvissa rajapinnoissa. Kampausvirheet syntyvät yhdistettäessä kaksi hieman erilaista liikkuvan kuvan kenttää sellaisenaan, liikkuvien objektien reunojen ollessa hieman eri kohdissa eri osakentissä. Mikäli osakenttien kuvan objektien reunat arvioidaan keskimääräisiksi, usein useita eri kuvia vertaamalla, kampausvirheet vähenevät, mutta kuvasta tulee pehmeämpi.
Projektorien lomittelun purkuominaisuudet vaihtelevat, parhaissa näytöissä käytetään useiden erilaisten purkutekniikoiden yhdistelmiä.
Uusimmat videokamerat kuvaavat signaalin suoraan progressiivisena, jolloin kampausvirheitä ei synny näytöissä.
Kotiteatterin elokuviin kampausvirheet päätyvät skannattaessa filmi videokameralla digitaaliseksi.
Kuvasignaalin i- tai p-kirjaimen edessä oleva luku ilmaisee kuvan vaakajuovien, tai nykyään pikemminkin vaakasuorien pikselirivien määrän. Perinteinen eurooppalainen PAL-kuvasignaali on 576i, eli 576 vaakariviä on järjestetty lomittain; 480i on amerikkalainen NTSC-videosignaali.
720p-kuvassa on 720 vaakariviä progressiivisessa muodossa; koska juovia on enemmän samalla alueella, kuva on PAL-signaalia terävämpi.
1080p-kuvassa on, ei kovin yllättäen, 1080 kuvapisteriviä progressiivisessa muodossa, tämä on Full HD-kuva.
2K-tarkkuuden projektoreissa on 2048 x 1080 kuvapistettä, UHD-projektoreissa 3840 x 2160, ja varsinainen 4K-tarkkuus on 4096 x 2160.


Kotiteatterin rakentaminen, seinien väri?

Varsinainen kotiteatterihuone kannattaa kuvanlaadun kannalta sisustaa tummin sävyin, näin saadaan aikaan paras kuvan mustan taso.
Vaaleat seinät heijastavat huoneeseen tulevan, ja myös itse projektorin tuottaman valon uudestaan kankaalle, mikä heikentää mustan tasoa.
Valkeaan huoneeseenkin voi toki hyvin asentaa kotiteatterin, harmaa ALR-valkokangas parantaa tällöin kuvanlaatua.
Seinien väri vaikuttaa hieman myös kuvan väriin, esim. punaiset seinät heijastavat punaista hajavaloa kankaalle, mutta kotikäytössä tästä ei yleensä kannata murehtia, vaan keskittyä pikemminkin teatterin ulkonäköön.
Värikriittisessä, ammattimaisessa videoeditointikäytössä huoneen seinissä on parasta käyttää harmaan sävyjä, ja projektori tulee kalibroida usein fotospektrometrillä tietokonenäyttöjen tapaan.

Mikä on sopiva kotiteatterihuoneen koko?

Tilan salliessa, suurempi on parempi :) Edullisellakin kotiteatteriprojektorilla saa usein helposti jopa 4 - 5 metrin levyisen kuvan pimennetyssä, tummaseinäisessä huoneessa, ja mikäli hinta ei ole esteenä, voidaan mennä kaupallisten elokuvateatterien kokoihin saakka :)
Uudisrakennuksessa kotiteatterin kokoa voi siis kasvattaa tilan ja budjetin rajoissa.
Erillisen teatterihuoneen pituus olisi hyvä olla vähintään 1,5 x leveys, mielellään enemmänkin, neliömäiseenkin tilaankin saa luonnollisesti teatterin.
Kotiteatterin suunnittelu kannattaa usein aloittaa vierailemalla oikeassa, kupallisessa elokuvateatterissa.
Tyylikkäin kotiteatteri saadaan usein rakentamalla ääntä läpäisevän kehyskankaan kohdalle kevyt luukullinen väliseinä, jolloin kankaan taakse on helppo pääsy.
Suomessa teatteri rakennetaan kuitenkin useimmiten olohuoneeseen, jolloin se kannattaa ihanteellisesti asentaa huoneen pidempään suuntaan katseluetäisyyden ja kuvakoon maksimoimiseksi, katso yllä kohta Minkä kokoinen valkokangas kotiteatteriin.
Huoneen korkeuden pitää riittää myös kankaan alle tai ylle sijoitettavalle keskikanavan kaiuttimelle, mikäli kaiuttimia ei sijoiteta kankaan taakse, keskikanavan äänen voi tarvittaessa toki ohjata myös sivukaiuttimiin.

Mistä istuimet kotiteatteriin?

Toimitamme myös laadukkaat istuimet kotiteatteriin, katso sivumme kotiteatterituolit, sekä myös D-BOX tuolien täristysjärjestelmät.
Varsinaisessa teatterihuoneessa takarivin tuolit tulisivat ihanteellisesti korotetulle lattialle, katso kuvat sivullamme kotiteatteri-istuimet.


Kotiteatterin huomaamaton asennus olohuoneeseen?

Yksinkertaisen tyylikäs ORAY Squar’ ja aaltomaisen kotelon Screen Line Wave ovat olleet arkkitehdeille mieluisia moottorivalkokankaita, kauniilla kotelolla, Euroscreen Linea on myös linjakas. Näitä olisi sääli piilottaa :) Kangaspinta voi olla myös kokovalkea, sivukiristysmekanismia myöden, antaen ilmavan vaikutelman.
Mikäli sinänsä tyylikäs valkokangas halutaan kuitenkin asentaa täysin huomaamattomasti, kangas voidaan piilottaa.
Tarjoamme runsaan valikoiman kattoon upotettavia valkokankaita, joilla kangaspinta laskeutuu välikaton pinnassa olevan kauluksen läpi.
Tavallinen pinta-asennettava valkokangas voidaan piilottaa kankaan rullan peittävällä L-muotoisella levynpalalla, joka maalataan tai tapetoidaan seinän tai katon väriin. Monet valkokankaan kotelot ovat myös tilattavissa RAL-sävyyn maalattuna.
Screen Research Reference X-Mask-valkokankaaseen saa lisävarusteena moottorilla liikkuvan, kankaan pinnan peittävän grafiikkateoksen, valkokangas näyttää suljettuna taululta.
TV:n jäädessä valkokankaan taakse kotelon etuosasta rullautuva moottorikangas on käytännöllinen. Valkokangas voidaan myös tuoda irti seinästä telineillä, tai kiinnittää kattoon. Toimitamme myös vain 15 mm syvyisiä, ohuita tv-telineitä.
Kuvaseinän voi myös maalata täyshimmeällä, valkoisella maalilla, jolloin kangasta ei tarvita. Valkokankaalla kuvan väritoisto, kirkkaus, jne. ovat yleensä paremmat, eikä kankaalla ole maalauksesta aiheutuvia juovia :), kaiuttimet voidaan myös sijoittaa kankaan taakse. Maalauksen sijaan suosittelisimme kokovalkeaa tai kokoharmaata, piilokehyksellistä kehysvalkokangasta, jotka ovat yksinkertaisen tyylikkäitä.
Kattoteline voi olla myös kaunis Vogels, ja projektori voidaan kiinnittää myös seinätelineellä, ylösalaisin, joskus myös hyllylle.
Mikäli naapurihuonetta voidaan hyödyntää, kuva voidaan myös projisoida seinässä olevasta aukosta.
Projektori voi myös laskeutua välikatosta projektorihissillä.
Kotiteatterikaiuttimet voidaan upottaa seinään, useimmiten käytetään huoneen puolelle tulevia, pienikokoisia kaiuttimia.
Pienet kaiuttimet tarvitsevat yleensä tuekseen erillisen matalaäänikaiuttimen, subwooferin, joka voidaan sijoittaa kohtuullisen vapaasti.
Kaiuttimet voidaan sijoittaa myös valkokankaan taakse, tämä vaatii ääntä läpäisevän valkokankaan.
Kaiutinkaapelit voidaan asentaa listojen tai koteloiden sisään; "langattomat" kaiuttimet vaativat myös yhden langan, virtakaapelin.
Videoprojektorit voidaan varustaa myös langattomalla HDMI-järjestelmällä.


Tuleeko valkokankaassa olla mustat reunat?

Perinteisesti elokuvat projisoidaan kaikilta reunoiltaan osittain kankaan mustien rajojen päälle, tämä piilottaa pienet geometriavirheet ja signaalin reunahäiriöt näkyvistä, sekä parantaa usein koettua kontrastia muuhun huoneeseen.
Mikäli valkokankaassa ei ole mustia rajoja, tämän voi rajata esim. kangasesiripuilla, tämä antaa teatterimaisen vaikutelman.
Uusien projektorien valoteho on kuitenkin niin hyvä, ettei mustia rajoja ei välttämättä tarvita, kontrasti muuhun huoneeseen on muutenkin usein riittävän suuri.
Elokuvia on myös monissa eri kuvasuhteissa, ja kokovalkoisella kankaalla filmin kuva-ala on kokonaan näkyvissä.
Liikkuvilla, moottoroiduilla maskeilla varustetut valkokankaat ovat hyvin näyttäviä, ja vaihtavat kuvasuhdetta tarpeen mukaan, elokuvateatterin valkokankaiden tapaan.
Maskivalkokankaat tarjoavat viihdettä koko rahalla myös ilman kuvaa :)


Kotiteatterin pimennysverhot?

Jousi- tai ketjukäyttöiset pimennysrullaverhot ovat edullinen ratkaisu kotiteatterin mustan tason parannukseen, suuri värivalikoima, mittatilaus.
Moottoroidut pimennysverhot ovat käytön kannalta mukavimpia, toimitamme myös pimennysverhoja, joita voidaan ohjata yhdessä valkokankaan kanssa, monikanavaisella kaukosäätimellä.
Mikäli pieniä ikkunoita on paljon lähekkäin, yksi suuri verho on usein helpoin ratkaisu.
Verhon tulee olla selvästi ikkunaa suurempi, jotta valoa ei pääse vuotamaan reunoista. Paras lopputulos saadaan ympäröimällä ikkuna L-listoilla eli sivukanaaleilla, joissa kangas kulkee. Listan tulee olla sitä leveämpi, mitä loivemmasta kulmasta verhoa katsellaan, ja listan sisäosan voi maalata mustaksi valoheijastusten vähentämiseksi. Verhon tulee mahtua kulkemaan kanaalissa vapaasti, paikalleen kiilautunut moottoriverho voi rypistyä.
Pimentävät sälekaihtimet on varustettu lomittaisilla rei'illä, jolloin valovuoto vähenee, paras pimennys saadaan pimennysrullaverhoilla.
Suuren oviaukon pimentäminen onnistuu esim. hieman lattiaa laahaavalla samettiverholla.


Mistä saan moottoroidun esiripun kotiteatteriin?

Haluttaessa näyttävää, teatterimaista verhoa kotiteatteriin, moottoroitu esirippu on usein ihanteellinen ratkaisu.
Voimme teettää moottoroidun verhokiskon mieluisaan pituuteen, kiskon pituus on valittavissa välillä 1 - 12 m.
Moottoriverho voi liikkua joko keskeltä sivuille, tai koko verho oikealle tai vasemmalle.
Verhoja voidaan siirtää myös käsin mekanismia vahingoittamatta, ja verhot voivat liikkua myös kulman ohi.
Voimme toimittaa paketin sopivista osista, esim. langaton kauko-ohjain voidaan haluttaessa yhdistää joidenkin valkokankaiden ohjaimeen.


Kotiteatterin akustointi?

Rakennettaessa kotiteatteri voimakkaasti kaikuvaan, esim. betonipintaiseen tilaan, huoneen jälkikaiunta-aikaa voidaan lyhentää käyttämällä ääntä vaimentavia, pehmeitä materiaaleja. Toimitamme tyylikkäitä akustiikkapaneeleita esim. valmistajilta Wigfoam ja Parafon.
Vaimennus on sitä tehokkaampi, mitä enemmän pehmeitä materiaaleja huoneessa on, ja ulottuu sitä matalimmille taajuuksille, mitä paksumpia materiaalit ovat.
Mikäli matoilla, sohvilla, tms. ei saada toivottua tulosta, akustiikkalevyt ovat tehokas äänenvaimentaja.
Akustiikkapaneeleita voidaan usein kiinnittää helposti kattoon, erivärisistä ja -muotoisista levyistä voidaan myös rakentaa näyttävä kokonaisuus.
Sopiva lähtökohta paneelien sijoitukseen on usein esim. puolet katosta huoneen keskeltä, takaseinän yläosa, sekä sivuseinillä ensimmäisten ääniheijastusten kohdin.
Matalien äänien vaimennus vaatii usein akustiikan mittauksen perusteella sijoitettavat resonaattorit.


Kotiteatterin rakentaminen edullisesti?

Kotiteatterin rakennus voidaan haluttaessa toteuttaa myös varsin edulliseen hintaan. Projektorin voi ostaa käytettynä, varsinkin DLP-projektorien peilikennojen kuvanlaatu pysyy pitkään moitteettomana, toisaalta LCD- eli nestekideprojektorien kennot laikkuuntuvat ja sumentuvat usein ajan myötä.
Valkokankaan voi rakentaa itse purjerengasvalkokankaasta, toimitamme näitä mittatilauksena.
Uuden projektorin saa edullisimmillaan selvästi alle tuhannella eurolla, tai käytetyn projektorin pikkurahalla.
Blu-ray-soitinta varten ei tarvitse välttämättä ostaa uutta kotiteatterivahvistinta, Blu-ray-levyt toimivat hyvin myös vanhoilla vahvistimilla, joissa on "vanha" Dolby Digital-ääni, uudet "HD"-ääniformaatit eivät ole levyillä ainoina vaihtoehtoina.
Mikäli äänenlaatuun haluaa panostaa, kaiuttimien vaikutus äänenlaatuun on vahvistinta suurempi.
Uudet ääniraidat ovat myös useimmiten käytössä kaupallisilla viihde-elokuvilla, hyvin monissa laatuelokuvissa on mono-ääni :)
Hyvälaatuinen valkokangas on yleensä projektoria pitkäikäisempi hankinta, pienellä budjetilla laadukas valkokangas on usein hyvä sijoitus.


3D valkokangas?

Kotiteatterin kolmiulotteinen kuva voidaan tuottaa kahdella tavalla: Aktiivinen 3D, jossa sähköiset suljinlasit tuottavat vuorotellen oikean ja vasemman silmän kanavan. Kanavaerottelu on parhaimmillaan erinomainen, mutta lasien välkyntä saattaa aiheuttaa katseluväsymystä.
Parhaat kaupallisten teatterien 3D-projektorit toimivat käytännössä välkkymättömällä 144 Hz taajuudella.
Aktiivinen 3D-kuva toimii normaaleilla valkokankailla, 3D-tekniikka tosi heikentää selvästi kuvan kirkkautta. Mikäli videoprojektorin valoteho ei ole riittävä 3D-tilassa (usein on), kirkkautta voidaan lisätä suuren hyötykertoimen valkokankaalla.
 Passiivinen 3D käyttää hyväkseen valon polarisaatiota, ja polarisoivat 3D-lasit eivät aiheuta katseluväsymystä. Passiivinen 3D vaatii polarisaation säilyttävän 3D-valkokankaan.


Mikä on projektorilampun kesto ja hinta?

Projektorilamppu kestää keskimäärin ehkä noin 1500 - 2500 tuntia, pitkäikäisimmät lamput ihanneoloissa, joihin harvoin kotona päästään, jopa 4000 - 8000 h, lamppujen kestoikä vaihtelee suuresti myös yksilöittäin.
Perinteisten projektorilamppujen myynnille EU:ssa on myönnetty jatkoaika, joka kestää yli 2000 lumenin projektoreilla vuoteen 2027.
Kotiprojektoreita käytetään yleensä ekotilassa, kuvanlaatu on usein näin parempi, käyntiääni hiljaisempi, ja lamppukin kestänee näin pidempään.
Lampun tehon vähennys parantaa myös kuvan mustan tasoa, joten lamppua ei kannata turhaan käyttää "normaali"tilassa. Pimeässä huoneessa täyttä lampputehoa tarvitaan usein korkeintaan lampun käyttöiän lähestyessä loppuaan, lampun valoteho heikkenee ajan myötä.
Laitteen sammuttelu, varsinkin ilman ajastimen määräämää jälkijäähdytystä, lyhentää lampun kestoa, kuten myös sähköverkon jännitepiikit, sekä ilman epäpuhtaudet. Kotimallien lamput ovat on tyypillisesti n. 200 - 350 € hintaryhmässä, parempien JVC:n mallien lamput ovat noin 500 € hintaisia.
Moniin muihin harrastuksiin verrattuna elokuvien projisointi on kuitenkin edullista :)
LED- tai laser-projektoreissa valoyksikön kesto voi olla jopa (ei keskimäärin) 20.000 - 30.000 tuntia, keskimääräinen kesto varsinkin LED-valoyksiköillä on todennäköisesti selvästi pienempi. LEDien kirkkaus laskee usein ajan myötä, tätä saattaa esiintyä myös laser-valoyksiköillä.
Tyypillisesti LED- ja laser-kuvalähteet ovat kuitenkin kestäneet projektorin normaalin, kodin viihdekoneille tyypillisen muutaman vuoden käyttöiän.


Miten valitsen oikean kuvasuhteen?

Kuvasuhde tulee valita oikein sekä näytössä että kuvalähteessä, jotta kuvan geometria pysyisi virheettömänä.
16:9-kuvasuhteen projektoria käytettäessä kuvalähteiden, kuten Blu-ray-soittimen ja digiboksin, asetuksissa (setup) tulee kuvasuhteeksi valita normaalisti 16:9. Muut vaihtoehdot, kuten Letterbox, on tarkoitettu laajakuvan sovitukseen 4:3-näyttöihin, tai ei-anamorfisen DVD-kuvan projisointiin 16:9-näytöissä.
Nämä vaihtoehdot leikkaavat yleensä kuvaa reunoista, vaikka geometria pysyisikin oikeana. Anamorfisella 16:9-signaalilla projektorin kuvasuhteeksi valitaan 16:9. Mikäli skaalaus halutaan tehdä kuvalähteessä, valitaan projektorissa asetukseksi "native", "pixel to pixel" tms.
Mikäli 4:3-kuva näyttää 16:9-asetuksella liian leveältä, kuvasignaali ei ole tarkoitettu 16:9:lle, vaan sitä tulee kaventaa valitsemalla 4:3-kuvasuhde. Katso myös kohta "Millainen Blu-ray-soitin kotiteatteriin".
Useimmat TV-kanavat lähettävät kaikki lähetykset 16:9-muodossa, jolloin 4:3-signaaleilla kuvan sivuille jää automaattisesti tyhjää, eikä kuvasuhdetta ei yleensä ole tarpeen vaihtaa projektorin kaukosäätimellä.
Joissain projektoreissa on myös käyttäjän portaattomasti säädettävissä olevia kuvasuhteita, mikäli muut keinot epäonnistuvat :), tällöin kuvasuhteen voi tarvittaessa säätää silmämääräisesti oikeaksi esim. pyöreitä esineitä tarkkailemalla.


Projektorin puhdistus?

Projektorit kannattaa puhdistuttaa aika ajoin huoltoliikkeessä TV:n tapaan. Mahdollinen ilmansuodatin tulee puhdistaa käyttöohjeen mukaan, jotta laite ei ylikuumentuisi.
Ilmansuodatin löytyy useimmista LCD-projektoreista, monissa DLP-projektoreissa ei tarvita suodatinta.


Mikä on projektorin kattokiinnikkeen oikea pituus?

Toimitamme kattotelineen suuresta valikoimasta, myös hyvin tyylikkäitä kiinnikkeitä, voimme myös teettää sopivan telineen mittatilauksena.
Projektoritelineen oikea pituus on malli- ja huonekohtainen, telineen pituus riippuu projektorin optiikan lisäksi kuvan sijainnista seinällä, sekä huonekorkeudesta.
Laskemme asiakkaille ihanteellisen kattotelineen pituuden sekä asennusgeometrian.


Miten puhdistan valkokankaan?

Valkokankaan puhdistusta sileillä kangaspinnoilla voi kokeilla mietoon saippualiuokseen kostutetulla valkealla kankaalla pyyhkimällä, värilliset kankaat saattavat värjätä valkokankaan :) On tärkeää tukea kankaan takaa esim. kirjalla tai muulla tasaisella pinnalla, jotta valkokangas ei pääse venymään paikallisesti, kerran venynyttä pintaa on usein lähes mahdotonta saada suoraksi.
Puhdistus onnistuu parhaiten yksittäisillä tahroilla. Mikäli kangas on kokonaan likakerroksen peitossa, puhdistusyritys tuottaa usein juovikkaan valkokankaan, joka näyttää huonommalta kuin ennen puhdistusta :)
Pieniä jälkiä voi myös yrittää poistaa puhtaalla pyyhekumilla, tällöinkin hyvin kankaan takaa esim. kirjalla tukien.
Rosoisella pinnalla varustettujen kankaiden puhdistus on haastavaa, nämä pinnat vahingoittuvat helposti mekaanisen rasituksen alaisena. Ennaltaehkäisy on tässäkin paras hoito :)
On hyvä tarkistaa kankaan käyttöohjeesta tai valmistajan sivuilta mahdolliset varoitukset ennen kangaspinnan käsittelyä.