Minne projektori sijoitetaan?
Mikä on sopiva dataprojektorin valoteho?
Toimiiko langaton kuvansiirto?
Mikä on valkokankaan sopiva koko?
Mikä on sopiva dataprojektorin tarkkuus?
Moottori- vai kehysvalkokangas?

Videoprojektorin kesto jatkuvassa käytössä?
Voiko kuvan projisoida kattoon tai lattiaan, vinossa kulmassa?
Miten kuva saadaan samanaikaisesti valkokankaalle ja pöytänäytölle?
Miten kuvalähteet kytketään, esitysvalitsin?
Voiko valkokankaan asentaa huomaamattomasti?
Mitä kuvalähteitä voi kytkeä dataprojektoriin?
Miten TV-kuva saadaan valkokankaalle?
Voidaanko projektori sijoittaa videovaunuun?
Mitkä ovat projektorilampun kesto ja hinta?
Projektorin puhdistus?

Minne projektori sijoitetaan?

Vakio-optiikan projektori asennetaan yleensä kattotelineeseen ylösalaisin, vaakaetäisyyden säätövara valkokankaasta riippuu projektorimallin optiikasta. Sopivan optiikan projektori voidaan sijoittaa pitkänkin tilan takaseinälle seinätelineeseen, tai erilliseen projisointihuoneeseen, jotkut mallit myös hyllylle.
UST- eli ultralähiheittoprojektori voidaan sijoittaa kuvan ylle seinätelineeseen tai tasolle kuvan alle, pienen projektorin voi asettaa myös vaikkapa neuvottelupöydälle, katossa tämä olisi kuitenkin poissa tieltä. UST-projektorien kuvan kulmien terävyys ei usein ole aivan vakio-optiikan mallien tasolla. Taustaprojisiovalkokangasta käytettäessä projektori sijoitetaan valkokankaan taakse.
Projektori voidaan asentaa myös projektorihissiin, jolloin tämä laskeutuu alas tarvittaessa, kätevää hyvin korkeissa tiloissa.
Ystävällinen ja asiantunteva suunnittelupalvelumme on käytössäsi veloituksetta, p. 02 538 7703, tai info@cinematr.fi.

Mikä on sopiva projektorin valoteho?
          
Valotehon tarve riippuu kuvakoosta, hajavalon määrästä huoneessa, sekä valkokankaan hyötykertoimesta. Pienen neuvotteluhuoneen projektorille riittää usein 3000 - 4000 ANSI lumenin valoteho, hajavalon määrän ollessa kohtalaisesti hallussa. Valonhallinnan tarve on suurempi vaaleassa kuin tummassa huoneessa, valkoisessa huoneessa valo heijastuu seinien kautta kankaalle.
Suuressa, valoisassa auditoriossa, tarvittaessa yli 4 m levyistä kuvaa, dataprojektorin valoteho on harvoin liian suuri.
5000 - 7000 ANSI lumenin projektoreita saa vielä varsin edullisesti, hinta nousee tämän jälkeen suhteellisen selvästi, tarvittaessa voidaan asentaa myös suuren hyötykertoimen valkokangas.
Pienempitehoisellakin laitteella tulee usein toimeen, mikäli tilan hajavalon määrä on hyvin hallinnassa, kuten esim. näyttelyn videohuoneessa.

Dataprojektorin valoteho ilmoitetaan yleensä ANSI lumeneina, ja dataesitykseen suositeltava kirkkaus on vähintään 30 lambertia neliöjalalle, eli 323 lambertia neliömetrille, josta kirkkaus on varsin helposti laskettavissa, huomioiden kangaspinnan hyötykertoimen. Esim. 2 x 1,5 m kuvan pinta-ala on 3 m2, ja esim. 1000 ANSI lumenin projektori tuottaa hyötykertoimen 1,0 valkokankaalla (1000 : 3) x 1,0 = 333 lambertia neliömetrille.
Valotehon tarve kuitenkin vaihtelee hajavalon määrän mukaan, eikä projektori tuota nimelliskirkkautta parhaan kuvanlaadun toimintatiloissa.
Lampun kirkkaus laskee vanhemmiten, laser-projektorien kirkkaus saattaa laskea ajan mittaan, yleensä laser-valoyksiköt ovat kuitenkin kestäneet laitteen tavanomaisen käyttöiän.
Elokuvilla SMPTE suositus on digitaalisella projektorilla 14 lambertia neliöjalalle (151 La/m2), filmiprojektorilla 16 lambertia (172 La/m2).


Toimiiko langaton kuvansiirto ?

Useimpiin dataprojektoreihin tietokoneen kuva voidaan viedä myös langattomasti, esim. edullisen WLAN-mokkulan kautta. Näissä yhteys tulee muodostaa esityskohtaisesti, ja yhteyden muodostus vaatii yleensä sisäänkirjautumisen, usein myös ohjelmiston asennuksen tietokoneelle.
Toisaalta, omalla lähettimellään varustettu langaton kuvansiirtojärjestelmä on helppokäyttöinen, tällöin sisäänkirjautumista tai ohjelmistoasennusta ei tarvita. Kaikilla esitykseen osallistujilla voi olla tällöin myös oma pieni lähettimensä läppärin USB-liitimessä, jolloin aina viimeksi lähettimen kytkintä painaneen esittäjän tietokoneen kuva näkyy valkokankaalla.


Mikä on valkokankaan sopiva koko?

Dataprojektorin kuvakoko kannattaa valita siten, että esitysten teksti on helposti luettavissa.
Kokoon vaikuttavat katseluetäisyys, dataprojektorin kuvapaneelin tarkkuus, sekä esityksen kirjasinkoko.
Suunnittelupalvelumme on veloituksella käytössäsi, esimerkin vuoksi kuitenkin, katseluetäisyyden metriä kohden suosittelemme vähintään 3 mm kirjaimen korkeutta.
Suuret kirjasimet ovat vähemmistönä, pienten merkkien näkymisen turvaamiseksi suosittelemme noin 5 mm kirjaimen korkeutta / katselumetri.
Kirjaimet muodostuvat valkokankaalla pisteistä, esim. yleisen 10pt kirjasimen suuret kirjaimet ovat 10 kuvapistettä korkeita.
Projektorin kuvapaneelin tarkkuuden suurentuessa kirjainten korkeus siis laskee, mikäli kuvakoko pysyy samana.
Esim. 1024 x 768-projektorin kuvassa on 768 kuvapistettä päällekkäin, ja 1920 x 1200-kuvassa 1200. Mikäli molempien kuvan korkeus on 200 cm, 10pt kirjaimen maksimikorkeus on joko (200 cm : 768) x 10 = 2,6 cm, tai (200 cm : 1200) x 10 = 1,67 cm.
Pienimmät 10pt merkit ovat ehkä n. 40 % matalampia, 1,56 cm tai 1 cm korkeita.

Suuremman tarkkuuden dataprojektorilla kannattaa siis käyttää korkeampaa valkokangasta, tai tarvittaessa vaihtaa kirjasinkoko suurempaan, jolloin kuvaan mahtuu vähemmän tekstiä. Fontin koko ei kuitenkaan ole aina kaikkien käyttäjien vaihdettavissa, ja suurelle kankaalle mahtuu myös pieni kuva, toisin päin on haastavampaa :)
Katselupaikan minimietäisyys on ehkä noin 1,5 x kuvan korkeus, käytännössä selvästi lähempänäkin. Maksimietäisyys noin 4 x kuvan korkeus, tai korkeintaan 6 x korkeus, mikäli pientä tekstiä ei ole käytössä, tämä koko ei kuitenkaan enää ole kovin näyttävä.

Kertomalla etäisyys kolmella - viidellä saadaan sopiva kirjainkorkeus, esim. 9 m päässä 9 x 3 - 5 mm = 27 - 45 mm.
Esim. 1024 x 768-tarkkuuden projektorilla yksi pikseli on 200 x 150 cm kuvalla 150 cm : 768 = 1,95 mm korkea, eli 27 mm korkeaan suureen kirjaimeen tarvitaan 27 mm : 1,95 mm = 13,85, noin 14pt kirjasin, ja pieneen merkkiin 45 mm : 1,95 = 23pt kirjasin.
Toisin sanoen, 200 x 150 cm kangas on liian pieni 9 m päästä katsoen myös 1024 x 768-projektorilla, jos kirjasinkoko on 10pt.

Sopiva kangas esim. 9 m päästä katsoen, 1024 x 768-projektorilla, ja 10pt kirjasimella lasketaan seuraavasti:
Yksi pikseli on [(9 x 3 tai 5 mm) = 27 mm, tai jopa 45 mm : 10pt] = 2,7 mm tai 4,5 mm, tämä kerrotaan pikselien määrällä 768, kuvan korkeus on 207 - 346 cm, 4:3-kuvasuhteella minimi 276 x 207 cm, tai pienet merkit huomioiden 461 x 346 cm valkokangas.

Esimerkkejä: Projektorin tarkkuus, katseluetäisyys, kuvakoko 10pt / 14pt kirjasimella, laskettu pienten kirjainten mukaan, 5 mm korkeutta / m:

                        4 m                                          5 m                                         7 m                                         10 m                  

1024 x 768        205 x 153 / 146 x 110 cm          256 x 192 / 183 x 137 cm          358 x 269 / 256 x 192 cm          512 x 384 / 366 x 274 cm

1280 x 800        256 x 160 / 183 x 114 cm          320 x 200 / 229 x 143 cm          448 x 280 / 320 x 200 cm          614 x 384 / 457 x 286 cm

1400 x 1050      280 x 210 / 200 x 150 cm          350 x 263 / 250 x 188 cm          490 x 368 / 350 x 263 cm          700 x 525 / 500 x 375 cm

1920 x 1200      384 x 240 / 274 x 171 cm          480 x 300 / 343 x 214 cm          672 x 420 / 480 x 300 cm          960 x 600 / 686 x 429 cm


                        15 m                                        20 m                                       30 m                                        40 m                  

1024 x 768        768 x 576 / 548 x 411 cm          10239 x 768 / 731 x 549 cm      15360 x 11520 / 10971 x 8229   20480 x 15360 / 14628 x 10971

1280 x 800        960 x 600 / 686 x 429 cm          12800 x 8000 / 914 x 522 cm    19200 x 12000 / 13714 x 8571   25600 x 16000 / 18286 x 11429

1400 x 1050      1050 x 788 / 750 x 563 cm        14000 x 1050 / 10000 x 750       21000 x 15750 / 15000 x 11250 28000 x 21000 / 40000 x 30000

1920 x 1200      1440 x 900 / 1029 x 643 cm      19200 x 12000 / 13714 x 8571    28800 x 18000 / 20571 x 12857 38400 x 24000 / 27429 x 17143

Suuren tarkkuuden dataprojektorilla käytetään yleensä suurempaa kuin 10 pt kirjasinta, jotta valkokankaan koko pysyisi kohtuullisena.
Suuressa tilassa kuva madaltuu käyttämällä matalampaa kuvasuhdetta, tai useampia kuvia rinnan.


Mikä tulisi olla dataprojektorin tarkkuus?

Sopivaan tarkkuuteen vaikuttavat monet tekijät, suuremman tarkkuuden projektorilla valkokankaalle mahtuu enemmän kuvia ja tekstiä, mutta kuvat ovat samalla pienempiä, koska nämä muodostuvat pienemmistä kuvapisteistä.
Suuren tarkkuuden dataprojektorilla kannattaa siis käyttää suurempaa kangasta, ja kuvaa voidaan katsoa lähempää, katso edellinen kappale.
Pienemmän tarkkuuden mallit ovat paitsi edullisempia, myös valoteholtaan samalla lampulla hieman parempia, koska suuremman tarkkuuden kuvapaneeli heijastaa tai läpäisee valoa hieman huonommin, ero ei ole suuri.
Kuvia tai piirroksia esitettäessä kuvan tulee mahtua näyttöön kokonaan, tämä riippuu halutusta kuvan tai piirroksen tarkkuudesta.
Yleisimmät dataprojektorin tarkkuudet ovat 1024 x 768 (XGA 4:3, harvemmin enää käytössä) ja 1280 x 800 (WXGA 16:10), 1400 x 1050 (SXGA+,4:3), 1920 x 1200 (WUXGA 16:10), myös UHD 3840 x 2160 (16:9), sekä 4K 4096 x 2160-tarkuuden 1,90:1-kuvasuhteen malleja on jo hyvin saatavilla.
1920 x 1080 ja 1920 x 1200 ovat lähellä monien tietokoneiden näyttöjen tarkkuuksia.
Terävintä kuvaa toivottaessa tietokoneen tarkkuudeksi kannattaa valita projektorin natiivitarkkuus, eli jos projektorin kuvapaneelissa on 1920 x 1200 kuvapistettä, tämä kannattaa vaihtaa myös tietokoneen tarkkuudeksi, valikko löytyy usein napsauttamalla työpöytää hiiren oikealla korvakkeella.
Mikäli dataprojektorin tulee skaalata kuvasignaali toiseen tarkkuuteen, varsinkin tekstin terävyys kärsii jossain määrin.
Videokuvalle optimoiduissa ammattivideoprojektoreissa on yleensä joko 1920 x 1080, tai 2K / 4K-tarkkuus.


Moottori- vai kehysvalkokangas, siirrettävä valkokangas?

Valkokangas voi olla esim. rullautuva manuaali- tai moottorivalkokangas, nämä saadaan piiloon käyttökertojen välillä, tai lähtökohtaisesti pinnaltaan suorempi, taulumainen kehysvalkokangas. Valkokankaat saadaan myös tyylikkään kokovalkeina, nämä sopivat usein neuvottelutiloihin ja juhlasaleihin, tekstiä projisoitaessa. Videokuvalla mustareunainen kangas parantaa koettua kontrastia muuhun huoneeseen, on teatterimainen, ja peittää näkyvistä mahdolliset videosignaalin reunahäiriöt.
Ultralähiheittoprojektoria käytettäessä kangaspinnan tulisi olla erityisen suora, kehyskangas, tai sivukiristetty moottorivalkokangas.

Matkakäytössä kangas voi olla joko rullautuva, lattiakotelosta nouseva valkokangas on erityisen tyylikäs, tai siirrettävä kehyskangas, joita saadaan myös suurina kokoina. Lattiakotelosta nouseva rullautuva matkakangas saadaan n. 3,3 m leveyteen saakka, kehyskankaan koolla ei ole käytännön rajoitusta.
2 - 3 m leveys riittänee pieneen neuvotteluhuoneeseen, katso kohta kuvakoko, suuremmalla katselumatkalla myös kuvan tulee olla suurempi.
Auditorion tai juhlasalin valkokangas voi olla joko moottoroitu, tai kiinteä kehyskangas, molempia saadaan tarvittaessa jopa useiden kymmenien metrien levyisinä. Vapaasti seisova kehyskangas saadaan myös auditorioon sopivina kokoina.

Matalassa tilassa valkokankaita ja projektoreita voidaan asentaa useita rinnan, suunnittelupalvelumme on veloituksetta käytössäsi.
Projektorin valotehoa voidaan tarvittaessa parantaa suuren hyötykertoimen valkokankaalla.
Erityisen valoissa tilassa hajavalon vaikutusta vähentävä ALR-valkokangas antaa parhaan kuvanlaadun, monet ALR-pinnat kuitenkin kimaltelevat laser-projektoreilla laser-valon koherentista luonteesta johtuen.
Kuva voidaan projisoida myös vaalealle seinälle, mitä vaaleampi seinä, sitä kirkkaampi kuva. Seinän tulisi olla himmeä, kiiltävässä seinässä projektorin linssi näkyy heijastuksena. Kuva on toki laadukkaampi valkokankaalle heijastettuna, lisäksi oikein valittu valkokankaan pintamateriaali parantaa entisestään kuvanlaatua.
Ääntä läpäisevä valkokangas mahdollistaa kaiuttimien sijoituksen valkokankaan taakse.
Joissain projektorimalleissa on myös toimintatila muille kuin valkoisille pinnoille projisointia varten.
1280 x 800- ja 1920 x 1200-tarkuuden malleissa kuvan muoto 16:10 poikkeaa yleisistä, vanhoista 4:3- ja 16:9-formaateista; toimitamme valkokankaita kaikissa kuvasuhteissa, myös 16:10, voimme myös teettää sopivan valkokankaan.

Videoprojektorin kesto jatkuvassa käytössä?

Jatkuvasti tai pitkään käytettävän projektorin olisi hyvä olla 24/7-hyväksytty malli, jotta laite kestäisi, ja takuu olisi voimassa.
Käyttötunteja kertyessä enemmän laser-valaistu projektori on käyttökuluiltaan lamppumalleja edullisempi.
DLP- eli mikropeiliprojektorien kuvapaneelit säilyvät haalistumattomina runsaassakin käytössä, toisaalta LCD- eli nestekideprojektorien kuvapaneelit laikkuuntuvat ja sumentuvat usein ajan myötä.

Voiko kuvan projisoida kattoon tai lattiaan, vinossa kulmassa?

Kyllä, projisoitaessa kattoon, lattiaan, tai vinossa kulmassa projektorin tulee vain olla 360 asteen projisointiin hyväksytty, jotta laitteen takuu olisi voimassa.
Esim. projektorin jäähdytys tai väripyörän toiminta saattavat vaarantua muuten kuin vaakasuoraan projisoitaessa, mikäli projektori ei ole tähän suunniteltu.

Miten kuva saadaan samanaikaisesti valkokankaalle sekä tietokoneen pöytänäytölle?

Kuva voidaan jakaa kahteen näyttöön vaikkapa käyttämällä tietokoneessa usean kuvalähdön näytönohjainta. HDMI-jakaja voi myös jakaa kuvan kahteen tai useampaankin näyttöön.

Esitysvalitsin?

Esitysvalitsin eli multimediaohjain on käytännöllinen ratkaisu kytkettäessä useita kuvalähteitä projektoriin.
Kuva- ja äänilähteet liitetään lyhyillä kaapeleilla esitysvalitsimeen, ja ohjaimesta viedään pitkä kaapeli tai langaton yhteys projektorille. Esitysvalitsimet on tavallisesti varustettu myös yhdellä tai useammalla mikrofoniliittimellä.

Heikentääkö pitkä kaapeliveto kuvanlaatua?

Optisia HDMI-kaapeleita saa jo kohtuuhintaan, kuva kulkee kuitukaapelissa moitteettomasti jopa 100 m matkan. 

Projektorin sijoitus mahdollisimman lähelle tai kauas valkokankaasta?

Ahtaassa tilassa tulee valita laajakulmaisen optiikan projektori, sijoitus voi olla valkokankaan eteen tai taakse.
Asennettaessa projektori salin takaosaan valitaan pitkäheittoinen optiikka, jotkut asennusprojektorit voidaan asentaa jopa etäisyydelle 10 - 15x kuvan leveys.
Sijoitus hyvin pitkänkin salin takaosaan vaikuttaa vain vähän projektorin valotehoon hyvin suunnitellulla optiikalla.

Valkokankaan huomaamaton asennus?

Mikäli valkokangas halutaan piilottaa näkyvistä, sopivan valkokankaan kotelo voidaan upottaa välikaton, lattian, tai laitehyllyn sisään.
Monet tarjoamamme valkokankaat ovat saatavilla tilauksesta myös RAL-värikartan mukaiseen sävyyn maalattuina.
Kokovalkoinen, piilokehyksellinen kehysvalkokangas on myös taulunkaltainen, tyylikäs esine seinällä.

Mitä laitteita voidaan kytkeä dataprojektoriin?

Tietokoneen lisäksi yleensä kaikki kuvalähteet, jotka voi kytkeä televisioonkin.

Miten TV-kuva saadaan valkokankaalle?

Projektoreissa ei ole TV-viritintä, joten projektorin lisäksi tarvitaan kaapeli- tai digiboksi, josta viedään kuvajohto projektorille.

Voidaanko dataprojektori sijoittaa videovaunuun?

Kyllä, tarjoamme monenlaisia AV-vaunuja, nämä ovat käytännöllisiä tilapäisessä asennuksessa. Varsinkaan lamppuvalaistua projektoria ei kannata kuitenkaan täristää laitteen ollessa päällä.

Mitkä ovat projektorilampun kesto ja hinta?

Keskivertoprojektorin lamppuyksikkö kestää normaalikäytössä ehkä noin 1500-2500 h, lamppujen kestoissa on myös suuria yksilökohtaisia eroja.
Laitteen usein tapahtuva sammuttelu, varsinkin ilman ajastimen määrittämää jälkijäähdytystä, lyhentää lampun kestoikää.
Lamppuyksikön hinta on tyypillisesti 200 - 500 € sis. alv hintaryhmässä, suurtehoprojektorien lamput ovat pieniä arvokkaampia.
Lamppua ei kannata käyttää suositusta pidempään, vaikka se toimisikin, kirkkaus laskee vanhemmiten, ja kulunut lamppu saattaa särkyessään aiheuttaa vahinkoa projektorille, mikäli lamppuyksikköä ei ole suojattu hyvin.
Varsinkin jatkuvassa 24/7-käytössä kannattaakin huomioida laitteen hinnan ohella myös varalamppujen hinta, laser-projektori on useasti kustannustehokkaampi.

Projektorin puhdistus?

Projektorit on hyvä puhdistuttaa aika ajoin huoltoliikkeessä TV:n tapaan. LCD- eli nestekideprojektoreissa on usein myös puhdistettava ilmansuodatin. Projektori saattaa ylikuumentua, mikäli suodatinta ei puhdisteta tai vaihdeta suosituksen mukaan.
Linssin puhdistuksessa kannattaa käyttää linssinpuhdistusliinaa, jotta optiikka ei naarmuuntuisi, liinoja löytyy optikoilta ja kameraliikkeistä.